Yksinkertainen ohje kuvien käsittelyyn IRAF:lla |
Rami T. F. Rekola | ||||||||||||||||
2.4 Kohteen todellisen magnitudin laskeminen
Edellä, luvussa 2.3 käytettiin IRAF:in apertuurifotometriatyökalua, komennolla phot, määrittämään halutun kohteen instrumentaalimagnitudi. Mittauksen nollakohta on kuitenkin jokseenkin satunnainen ja mitattu arvo tulee korjata todellisen kirkkauden laskemiseksi. Korjaus voidaan tehdä vertaamalla kohteen mitattua kirkkautta johonkin (tai mielellään useampaan) samalla kertaa mitattuun tähteen, jonka kirkkaus tunnetaan. Tällaisia standarditähtiä on luetteloitu lukemattomia, mutta helpointa on käyttää samaan kuvaan mahtuvia vertaustähtiä, jos sellaisia on tarpeeksi lähellä. Tuorlan observatorion kvasaarimonitorointiohjelmassa on mitattu kaikkien kohteiden läheltä vertaustähtiä, joten mittaukset ovat yksinkertaisia. Tässä on esimerkki sellaisesta. Oletetaan havaituksi BL Lac -kohdetta 3C 66A, josta on edellisen luvun phot-komennolla mitattu kohteelle ja kahdelle vertaustähdelle seuraavat tiedot:
Vertaustähtien oikeat magnitudit ovat V(B) = 14.77 ja V(C2) = 14.18. Yksinkertaisin tapa määrittää kohteen kirkkaus on laskea ensin kuvan nollapiste, eli oikeiden ja mitattujen magnitudien välinen erotus ja tästä kohteen kirkkaus. Nollapiste (zp) lasketaan vertaustähdistä: |
Sivu: - 1 - - 2 - - 3 - - 4 - - 5 - - 6 - - 7 - - 8 - - 9 - - 10 - - 11 - - 12 - - 13 - - 14 - - 15 - - 16 - - 17 - - 18 -