Tuorlan tähtitieteellinen seura ry Tuorlan observatorio

Tuorlan observatorion vierailijakeskuksen hankeselvitys

T-Fashion Oy, Jussi Uusitalo & Kirsi Laine, 2005


1. Johdanto

Professori Yrjö Väisälä (1891-1971) oli suomalainen fyysikko, geodeetti ja tähtitieteilijä, jonka vuonna 1950 tekemästä ehdotuksesta Turun yliopiston observatorio siirrettiin Turun Iso-Heikkilästä Piikkiön Tuorlaan, jossa se aloitti toimintansa uusissa tiloissa kaksi vuotta myöhemmin.

Tuorlan observatorio on Turun yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä on suorittaa tähtitieteen tutkimusta ja antaa alaan liittyvää koulutusta yhteistyössä yliopiston fysiikan laitoksen kanssa. Observatorio sijaitsee Piikkiön Laukkavuorella, noin 15 km päässä Turun keskustasta, 110-tien varrella. Lähellä observatoriota toimivat myös Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos sekä Tuorlan Majatalo, joka tarjoaa majoitus- ja ruokailupalveluja.

Tähtitiede on tutkimusten mukaan ihmisiä eniten kiinnostava tieteenala. Tuorlan observatoriossa onkin ollut jatkuvaa kysyntää tutustumiskäynneille ja koululaistoiminnalle. Tuorlan observatorio ei vielä kuitenkaan erityisesti markkinoi vierailijakäyntien mahdollisuutta kouluille ja muulle yleisölle. Sillä ei ole varsinaisia esittelytiloja vierailijakäyntejä varten, eikä laitoksen normaalin tieteeseen painottuvan toiminnan ja tilojen puitteissa ole tarpeeksi henkilö- eikä taloudellisia resursseja vastata täysipainoisesti nykyiseen kysynnän määrään. Siitä huolimatta vierailijamäärä on ollut noin 2000-3000 henkeä vuosittain. Jotta kysyntään pystyttäisiin vastaamaan, tarvittaisiin observatorion yhteyteen vierailijakeskus, joka palvelisi mm. koululaitosta ja muita kävijöitä esittelemällä tähtitieteen historiaa, nykypäivää ja tulevaisuuden hankkeita. Vierailijakeskuksen tavoitteena olisi myös tehdä tähtitiedettä ja muita luonnontieteitä tunnetuksi suurelle yleisölle sekä edistää Varsinais-Suomen ja erityisesti Piikkiön ja Kaarinan alueen matkailua. Tuorlan observatorion läheisyydessä sijaitsevan maaseutuoppilaitoksen tilat ja toiminta sekä Tuorlan Majatalon palvelut muodostaisivat observatorion vierailijakeskuksen kanssa kiinnostavan, monipuolisen ja poikkeuksellisen matkailukohdekokonaisuuden. Maailmanlaajuisesti on hyvin yleistä, että observatorioiden yhteydessä toimii mainitun tyyppinen vierailijakeskus, jossa on myös planetaario. Turun kokoisten kaupunkien planetaarioissa Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa vierailee vuosittain jopa 50000-100000 henkeä.

Tuorlan observatorion yhteyteen suunniteltu, työnimeä Tuorlan observatorion vierailijakeskus (tässä hankeselvitysraportissa käytetään myös lyhyempää muotoa "vierailijakeskus") kantava kohde, käsittäisi mm. auditorion, jota voidaan käyttää myös planetaariona, akateemikko Yrjö Väisälän elämää ja tiedettä esittelevän pysyväisnäyttelyn sekä vaihtuvia tähtitiedeaiheisia näyttelyitä. Auditoriota ja muita tiloja voitaisiin normaalin käytön lisäksi vuokrata myös kokous-, kongressi- ym. käyttöön.

Vierailijakeskushankkeen edistämiseksi perustettiin Tuorlan tähtitieteellinen seura ry -niminen yhdistys, jonka vastuulla on vierailijakeskuksen suunnittelu. Osana vierailijakeskushanketta päätettiin teettää hankeselvitys. Hankeselvityksen tarkoituksena on ensisijaisesti tutkia ja selvittää vierailijakeskuksen potentiaalisia kohderyhmiä ja niiden kiinnostusta vierailijakeskusta kohtaan. Tarkoituksena on myös kartoittaa eri sidosryhmien ja yhteistyötahojen suhtautumista hankkeeseen sekä mahdollisia yhteistyön muotoja kyseisten sidosryhmien kanssa. Hankeselvityksessä kartoitetaan myös hankkeen mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja. Osana hankeselvitystä teetetään erillinen selvitys vierailijakeskuksen rakennusteknisistä näkökohdista. Rakennusteknisessä selvityksessä kartoitetaan vierailijakeskuksen tilantarvetta, rakentamisen teknisiä vaihtoehtoja sekä arvioidaan rakentamisen aiheuttamat kustannukset.

2. Vierailijakeskuksen kohderyhmät

Vierailijakeskuksen pääkohderyhmiä ovat koululaitos, kotimaiset ja ulkomaiset turistit sekä yhdistykset ja yritykset. Tämän selvitystyön pääasiallisena tarkoituksena on kartoittaa edellä mainittujen ryhmien kiinnostusta käyttää vierailijakeskusta. Näiden kohderyhmien lisäksi on olemassa myös muita potentiaalisia vierailijakeskuksessa kävijöitä, kuten esimerkiksi tähtitiedepiirit sekä erilaiset kokoukset ja kongressit, joiden käyttöön vierailijakeskuksen tiloja voitaisiin vuokrata. Suurimman ja säännöllisimmän kävijäpotentiaalin on kuitenkin arvioitu olevan koululaisissa, minkä vuoksi koulujen vierailijakeskusta kohtaan osoittamaan kiinnostukseen on kiinnitetty tässä tutkimuksessa eniten huomiota.

Vierailijakeskuksen potentiaalisista kävijämääristä voidaan esittää suuntaa antavia-arvioita Tuorlan observatorion ja Tuorlan Majatalon nykyisistä vuotuisista kävijämääristä. Tuorlan Majatalon mukaan sen palveluja käyttää vuosittain karkeasti arvioiden noin 40000 henkilöä. Näiden lukujen perusteella voidaan arvioida oikein markkinoidun, laadukkaan ja monipuolisen tähtitiedetarjonnan vetävän vierailijakeskukseen vuosittain vähintään 20000-30000 henkeä. Todellinen luku muodostuu todennäköisesti suuremmaksi, kun mukaan lasketaan nekin kävijät, joille observatorion tarjontaa ei vielä markkinoida lainkaan (esim. turistit).

2.1 Koulut

Koulut ja oppilaitokset ovat tärkein ja merkittävin osa vierailijakeskuksen kohderyhmää. Koulujen kiinnostusta käyttää vierailijakeskusta osana tähtitieteen opetusta sekä luokkaretkien ja leirikoulujen kohteena kartoitettiin koulukyselyllä toukokuussa 2004. Kysely toteutettiin sähköpostitse lähettämällä kysymyslomake Turun ja Turun lähikuntien (Raisio, Kaarina, Piikkiö, Paimio, Lieto, Sauvo, Parainen ja Naantali) peruskoulujen ja lukioiden rehtoreille. Kyselyn saaneiden lähikuntien koulujen lukumäärä oli 118. Tämän lisäksi kysely lähetettiin myös 156 kouluun ympäri Suomea. Nämä koulut valittiin mukaan otantaan satunnaisesti, kuitenkin maantieteellisesti Etelä- ja Lounais-Suomea painottaen. Yhteensä kyselyitä lähetettiin 274 kpl.

Ensimmäinen postitus tehtiin 13. toukokuuta 2004. Postituksen tuloksena saatiin 63 vastausta. Toinen postitus vielä vastaamattomille kouluille tehtiin 24. toukokuuta 2004. Vastauksia saatiin 56 kappaletta lisää, jolloin vastauksien kokonaismäärä nousi 119:ään.

Koulukyselyn vastausprosentit on esitetty oheisissa taulukoissa:

Koulukyselytaulukko 1

Vastausprosentti jäi kohtalaisen alhaiseksi pääasiassa kyselyn suorittamisen ajankohdasta johtuen. Toukokuu on rehtoreille vuoden kiireisintä aikaa monien lukuvuoden loppuun ajoittuvien töiden vuoksi. Kyselyn ajankohtaa valittelevaa palautetta tuli melko paljon ja onkin oletettavaa, että suuri osa vastaamatta jättäneistä on jättänyt vastaamatta nimenomaan työkiireiden takia. Lähiseudun koulujen vastausprosenttia 53.4 sekä koko otannan vastausprosenttia 43.4 voidaan kuitenkin pitää tämänkaltaisessa sähköpostikyselyssä kohtalaisen hyvänä olosuhteisiin nähden.

Koulukyselyssä oli mukana lähes yhtä suurin osuuksin perusopetuksen luokkien 1.-6. (ent. ala-aste), perusopetuksen luokkien 7.-9. (ent. yläaste) ja lukiotason opetusta tarjoavia kouluja.

Vastausprosentit kouluasteittain on esitetty oheisissa taulukoissa:

Koulukyselytaulukko 2

Vastausprosenttien yhteenlaskettu summa ylittää 100 prosenttia, koska osassa kyselyyn vastanneista kouluista on useampia kouluasteita. Samassa rakennuksessa saattaa olla esimerkiksi sekä ala- että yläaste tai vaihtoehtoisesti sekä yläaste että lukio. Saatujen vastausten suhteellinen pienempi määrä yläasteiden ja lukioiden rehtoreilta johtunee kyselyn toteuttamisen ajankohdasta, jolloin kyseisten koulujen rehtoreilla oli erityisen paljon muita työkiireitä.

Luonnontiedepainotteisten tai erityisesti tähtitiedettä opetuksessaan tarjoavien koulujen osuus kyselyyn vastanneiden koulujen joukosta esitetään seuraavissa taulukoissa:

Koulukyselytaulukko 3

Luonnontiedepainotteisilta kouluilta ja tähtitiedekursseja järjestäviltä kouluilta saatiin huomattavasti keskimääräistä innostuneempaa palautetta ja kiinnostusta vierailijakeskusta kohtaan. Kyselyssä saatujen avoimien vastauksien perusteella koulujen joukossa oli mukana jonkin verran sellaisia kouluja, jotka olisivat erittäin innokkaita ottamaan Tuorlan observatorion vierailijakeskuksessa käymisen vakituiseksi osaksi tähtitieteen opetustaan. Lisäksi tuli muutamia yhteydenottopyyntöjä koulun tähtitieteestä vastaavan opettajan ja Tuorlan observatorion lähemmän ja tiiviimmän yhteistyön kehittämistä silmällä pitäen. Onkin oletettavaa, että osa kouluista olisi hyvin kiinnostunut ottamaan vierailijakeskuksessa käynnin säännölliseksi osaksi opetustaan. Suurin osa näistä erityisen kiinnostuneista kouluista oli opetustarjonnaltaan luonnontiedepainotteisia kouluja tai tähtitiedettä erityisesti opetuksessaan tarjoavia kouluja.

Kyselyyn vastanneiden koulujen oppilas- ja opetusryhmämäärät ovat seuraavat:

Koulukyselytaulukko 4

Koulujen oppilasmäärien sekä luokkien/opetusryhmien lukumäärän tietämisellä on merkitystä lähinnä suuntaa-antavana lukuna arvioitaessa vierailijakeskuksen potentiaalisten kävijöiden määrää ja vierailevien ryhmien keskimääräisiä kokoja koululaitoksen osalta. Kyselyyn vastanneiden koulujen keskimääräinen opetusryhmäkoko on 22 oppilasta. Kyselyssä oli mukana sekä pieniä että isoja kouluja, jonka johdosta ryhmäkokojen hajonta oli melko suuri. Pienin kyselyssä ilmoitettu ryhmäkoko oli 6 oppilasta ja suurin 35 oppilasta. Ilmoitettujen ryhmäkokojen ylivoimainen enemmistö kuitenkin osui välille 18-26 oppilasta. Näiden tulosten perusteella voidaan päätellä vierailijakeskuksessa käyvän koululaisryhmän koon olevan keskimäärin noin 20-30 henkilöä (opettajat ja muut mukana mahdollisesti tulevat huoltajat, valvojat jne. mukaanlukien). Vierailuryhmän koko on luonnollisesti lähes vastaavassa suhteessa suurempi, mikäli samasta koulusta tulee samaan aikaan useampi opetusryhmä vierailulle.

Kyselyssä tiedusteltiin kouluilta olisivatko ne kiinnostuneita ottamaan Tuorlan observatorion vierailijakeskuksessa käymisen osaksi koulun tähtitieteen opetusta tai luokkaretken/leirikoulun vierailukohteeksi. Kysymys oli kaksiosainen. Ensimmäisessä osassa pyydettiin vastausta kysymykseen siinä tilanteessa, että koulu ja/tai oppilaat joutuisivat maksamaan vierailun kokonaan itse. Toisessa osassa tiedusteltiin kiinnostuksen tasoa siinä tilanteessa, että koulu saisi Opetusministeriöltä suoraa tukea vierailun pääsymaksukuluja varten, jolloin koulun katettavaksi jäisivät ainoastaan matkakulut.

Koulujen vastaukset näihin kysymyksiin on esitetty oheisissa taulukoissa:

Koulukyselytaulukko 5

Vastausten perusteella suurin osa kouluista olisi kiinnostunut vierailemaan Tuorlassa. Erityisesti Turun lähialueen koulujen kiinnostusaste on korkea. Mikäli koulut saisivat Opetusministeriöltä tukea vierailuja varten, monet koulut olisivat luonnollisesti aina valmiimpia ja kiinnostuneempia vierailemaan Tuorlassa. Muutamat koulut lupailivat jopa useamman retken vuoden aikana olevan mahdollisia, mikäli vierailuja tuettaisiin esimerkiksi Opetusministeriön taholta.

Kysymyksiin kielteisesti vastanneet koulut perustelivat vastauksiaan yleensä määrärahojen puutteella. Mitä kauemmas maantieteellisesti Turusta siirryttiin, sitä enemmän kielteisiä vastauksia tuli. Kaukaisemmat koulut eivät olisi valmiita järjestämään vierailua vaikka saisivatkin Opetusministeriöltä tukea sisäänpääsymaksuja varten. Matkakulujen osuus retken budjetista olisi tuesta huolimatta liian suuri monelle maantieteellisesti kaukaisemmalle koululle. Lisäksi retkeen kuluva aika olisi liian pitkä näille kouluille, mikäli vierailu järjestettäisiin pelkästään opetusta tukevana retkenä. Tuorlassa vierailu luokkaretken osana taas nähtiin hyvinkin mahdollisena vaihtoehtona osassa kaukaisempiakin kouluja.

Muutamat koulut esittivät toiveen, että vierailijakeskuksen ohjelmatarjonnan pitäisi palvella monen eri ikätason oppilaita sisältönsä ja esitystapansa puolesta. Ohjelmatarjonta pitäisikin näin ollen räätälöidä hyvin monipuoliseksi, jotta vierailijakeskus pystyisi palvelemaan kattavasti kaikkia koululaitoksen opetusasteita alakoululaisista lukiolaisiin.

Kyselyyn vastanneiden koulujen joukossa oli 3 ruotsinkielistä koulua. Kaikki nämä koulut olivat kiinnostuneita vierailemaan Tuorlassa, mutta asettivat ehdottomaksi edellytykseksi vierailun toteutumiselle ruotsinkielisen ohjelmatarjonnan vierailun aikana.

Kyselyn tuloksena kävi ilmi, että suurella osalla kouluista on käytettävissä melko vähän rahaa oppilaiden virkistystoimintaan tai opetusta tukevien retkien järjestämiseen koulun tilojen ulkopuolelle. Suuri osa luokkaretkien rahoituksesta tuleekin koulun ulkopuolelta (esim. oppilaiden erilaisilla töillä ja keräyksillä saamat rahat, oppilaiden vanhempien suora rahallinen tuki jne.).

Koulujen vuositasolla järjestämien retkien ja erilaisiin kohteisiin järjestettävien vierailujen määrät on esitetty seuraavissa taulukoissa:

Koulukyselytaulukko 6

Kaikki kyselyyn vastanneet koulut tekevät retkiä ja vierailuja lukuvuoden aikana. Suurin osa opetusryhmistä tekee tällä hetkellä yhden tai kaksi opetusta tukevaa retkeä/vierailua koulun ulkopuolelle lukuvuoden aikana. Retkien vuotuinen määrä riippuu pääasiassa koulujen rahatilanteesta. Useimmilla kouluilla määrärahat riittävät ainoastaan yhteen tai kahteen retkeen opetusryhmää kohden lukuvuoden aikana. Saatujen avoimien vastausten perusteella retkien kohteena ovat mm. kirkot, museot, kasvitieteelliset puutarhat ym. jonkin tietyn oppiaineen opetusta tukevat ja täydentävät kohteet. Tuorlan observatorion vierailijakeskus palvelisikin näin ollen erittäin hyvin kouluja tässä tarkoituksessa tarjoamalla esimerkiksi tähtitieteen, maantiedon ja fysiikan opetusta täydentävää ja laajentavaa ohjelmaa (mahdollisesti myös kielten opetukseen yhdistettynä) sekä tarjoamalla opetuksellista sisältöä myös hieman viihteellisemmällä mielellä liikkeellä oleville luokkaretkeläisille (esimerkiksi planetaarioesitysten muodossa). Vierailijakeskuksen yksi suurimmista haasteista koululaitoksen osalta onkin pystyä tarjoamaan kouluja kiinnostavaa ohjelmaa ja pystyä markkinoimaan paikka niin kiinnostavana ja vetovoimaisena, että sen ottaisivat vierailukohteeksi myös harvemmin retkiä tekevät koulut.

Tuorlan observatorion tunnettuus kyselyyn vastanneiden koulujen keskuudessa esitetään seuraavissa taulukoissa:

Koulukyselytaulukko 7

Tuorlan observatorio on entuudestaan tuttu hieman yli 80 prosentille Turun ja Turun lähikuntien kouluista. Kyselyyn vastanneista Turun alueen kouluista vajaa neljäsosa oli aiemmin vieraillut Tuorlassa. Näin ollen vierailijakeskuksen markkinointi lähialueen koulujen osalta on hieman helpompaa, koska paikka on jo entuudestaan tuttu suurelle osalle kouluista. Tuorlan observatorion tunnettuus vähenee huomattavasti, kun sitä mitataan maantieteellisesti kauempana Turun seudusta. 82.1 prosenttia kyselyyn osallistuneista kouluista Turun alueen ulkopuolella ei ollut koskaan aiemmin kuullut Tuorlan observatoriosta. Turun alueen ulkopuolisten koulujen osalta vierailijakeskuksen markkinointi ja tunnetuksi tekeminen vaatiikin huomattavasti perusteellisempaa ja sinnikkäämpää markkinointityötä. Tässä asiassa yhteistyötä voi tehdä mm. Turku TouRingin ja Matemaattisten Aineiden Opettajien Liiton (MAOL ry) kanssa.

Koulujen luokkaretket ja leirikoulut ajoittuvat useimmiten lukuvuoden loppupuolelle eli toukokuuhun. Sen vuoksi onkin odotettavissa, että toukokuu saattaa olla hyvinkin vilkasta aikaa vierailijakeskukselle. Tällainen ruuhkahuippu luo haasteita vierailijakeskuksen henkilökunnan määrälle ja palveluosaamiselle.

2.2 Yhdistykset ja yritykset

Erilaiset yhdistykset ja jossain määrin yrityksetkin muodostavat osan vierailijakeskuksen potentiaalisesta vierailijajoukosta. Useimmilla yhdistyksillä, seuroilla ja yritysten johtokunnilla on sääntömääräisiä kevät- ja/tai syyskokouksia. Tämäntyyppisiä kokouksia järjestetään usein myös yhdistysten omien tilojen ulkopuolella. Vierailijakeskusta voisi siten markkinoida myös kokousten pitopaikkana yhdistyksille ja erilaisille muille ryhmille, koska vierailijakeskuksen yhteyteen rakennettavaa auditoriotilaa voidaan vuokrata kyseiseen käyttöön. Kokousten jälkeen asiakkaille voidaan järjestää myös kierros näyttelytiloissa ja näyttää planetaarioesitys. Mahdollisesti tarvittava ruoka- ja kahvitarjoilu voidaan hoitaa esimerkiksi Tuorlan Majatalossa. Kokous- ja ohjelmapaketteja pitäisi tällöin räätälöidä asiakaskunnan mukaisesti, sillä kotiseutuyhdistysten retkien tarpeet ovat luultavasti hieman erilaisia kuin yritysten tarpeet.

Vierailijakeskus voisi tulevaisuudessa tarjota hyvinkin monipuolisia ja erilaisia palvelukokonaisuuksia, erityisesti kokous- ja kongressipalvelujen muodossa. Kokoukset saattavat ajoittua usein myös alkuiltaan tai iltaan, joten vierailijakeskuksen aukioloajoilta ja henkilökuntavalmiudelta vaaditaan tässä suhteessa suurta joustavuutta, mikäli halutaan palvella kokous- ja kongressivieraita täysipainoisesti. Myös monet kotiseutu- ym. yhdistysten retket saattavat ajoittua usein joko iltaan tai viikonloppuihin. Tällaisille retkille osallistuu usein hyvin eri-ikäistä väkeä, joka vaatii vierailijakeskuksen ohjelmasuunnittelulta paljon, jotta pystytään ottamaan kunnolla huomioon eri-ikäiset ja tiedoiltaan eritasoiset kävijät.

Haastattelimme aiheen tiimoilta Piikkiö-Seura ry:n puheenjohtaja Hannu Rastasta. Piikkiö-Seura ry on kotiseutuyhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on mm. kotiseudun kaikinpuolinen kehittäminen, kotiseutuhengen ylläpitäminen sekä kotiseutukulttuurin edistäminen. Piikkiö-Seura tekee erilaisia Piikkiö-tuntemuksen kasvattamiseen tähtääviä tutustumiskäyntejä, järjestää esitelmiä, koulutustapahtumia ja näyttelyitä, seuraa kaavoituksia ja antaa niistä lausuntoja sekä ideoi kehityshankkeita ja osallistuu niihin. Piikkiö-Seuralla on silloin tällöin tarvetta esimerkiksi auditoriotiloille. Seuran hallituksen kokoukset ovat usein "opintomatkojen" kaltaisia, jolloin hallituksen jäsenet tutustuvat johonkin paikalliseen nähtävyyteen tai kohteeseen ja harjoittavat samalla myös suhdetoimintaa. Seura järjestää usein vuosikokousten yhteydessä myös teemoiltaan erilaisia luentosarjoja. Nämä tilaisuudet vaativat auditoriotilan, ja Piikkiö-Seura onkin useaan otteeseen käyttänyt Tuorlan maaseutuoppilaitoksen auditoriotilaa. Vierailijakeskuksen yhteyteen tuleva auditoriotila olisikin tervetullutta vaihtelua seuran tarpeisiin, joskin vuokrakustannustason tulisi olla lähellä oppilaitoksen auditoriotilan vuokraa. Kansalaisopisto vastaa luentosarjatilaisuuksia varten hankittujen tilojen vuokranmaksusta, joten Hannu Rastas ei voinut kommentoida vuokrien määriä. Lisäksi parkkipaikkojen määrän tulisi olla riittävä, koska tilaisuuksiin osallistujat tulevat useimmiten paikalle omilla henkilöautoillaan. Piikkiö-Seuralla on mahdollisesti tarvetta ainakin auditoriotiloille, ja tutustumiskäyntejäkin varmasti tehtäisiin, jolloin seura voisi käyttää hyväksi myös mm. majatalon ravintolapalveluita. Rastas otti esille myös Piikkiö-Seuran roolin auditoriotilojen ja koko vierailijakeskuksen suosittelijana ja tiedottajana sekä yleisen positiivisen imagon luojana.

2.3 Turistit

Kotimaiset ja ulkomaiset turistit ovat yksi vierailijakeskuksen pääkohderyhmistä. Turistiliikenne painottuu useimmiten kesäkuukausiin, mutta sitä on luonnollisesti jossain määrin myös muina vuodenaikoina.

Vierailijakeskukselle on tärkeää myös satunnaisten turistien virta, jota esiintyy ympäri vuoden, tosin kesäkuukausiin painottuen. Turistivirrat koostuvat sekä kotimaisista että ulkomaisista vierailijoista. Tunnusomaista turistivirroille on yleensä se, että vierailijat tulevat satunnaisesti. Tämä voi tarkoittaa muun muassa sitä, että bussilastillinen vierailijoita voi tulla paikalle ennalta ilmoittamatta. Tämä luo haasteita mm. vierailijakeskuksen kapasiteetille sekä henkilökunnan määrälle ja palveluosaamiselle.

Kotimaan matkailu on lähivuosien aikana lisääntynyt ja monet ihmiset matkustelevat ympäri Suomea autoillen. Vierailijakeskus olisi erittäin kiinnostava ja potentiaalinen käyntikohde esimerkiksi useimmille matkansa Turkuun suuntaaville. Kotimaisia turisteja tulee paikalle sekä läheltä että kaukaa, joten lähikunnille markkinoimisen lisäksi tulisi olla mukana myös koko maahan ulottuvissa medioissa.

Ulkomaisten turistien kiinnostus Suomea kohtaan on lisääntynyt lähivuosien aikana. Etenkin ruotsalaiset ja saksalaiset turistit ovat enenevässä määrin liikkeellä omalla autolla. Ulkomaisten turistien kasvava määrä luo vierailijakeskuksen henkilökunnalle erityisvaatimuksia osaltaan sen suhteen, että asiakaspalvelun pitäisi sujua muullakin kuin suomen kielellä. Turistien satunnainen käyntitiheys edellyttää asiakkaiden palvelemiselta myös joustavuutta.

Vierailijakeskuksen markkinointia turisteille, yhdistyksille ja yrityksille sekä näiden ryhmien rooleja potentiaalisina kohderyhminä käsitellään vielä tarkemmin kappaleessa 3.3, jossa käsitellään erilaisia yhteistyön muotoja Turun alueen johtavan matkailun markkinointi- ja myyntiorganisaation, Turku TouRingin kanssa.

3. Sidosryhmät ja yhteistyötahot

Tässä luvussa kartoitetaan vierailijakeskuksen kannalta tärkeitä sidosryhmiä ja yhteistyötahoja sekä niiden suhtautumista ja vaikutusmahdollisuuksia vierailijakeskushankkeeseen.

3.1 Turun yliopisto

http://www.utu.fi

Tuorlan observatorio on Turun yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä on suorittaa tähtitieteen tutkimusta ja antaa alaan liittyvää koulutusta yhteistyössä yliopiston fysiikan laitoksen kanssa. Koska Tuorlan observatorio toimii Turun yliopiston alaisuudessa, on sen merkitys vierailijakeskushankkeen yhteistyötahona luonnollisesti erittäin tärkeä monilla tavoilla.

Tuorlan tähtitieteellinen seura ry esitteli vierailijakeskushanketta Turun yliopiston rehtori Keijo Virtaselle ja kiinteistöpäällikkö Jarkko Koskiselle 4/8/2004. Saadun palautteen perusteella vierailijakeskuksella olisi hyvin positiivinen vaikutus Turun yliopiston julkiseen kuvaan. Turun yliopisto ei todennäköisesti pysty osallistumaan vierailijakeskuksen rakentamiseen rahallisesti, mutta pystynee olemaan aktiivisesti mukana hankkeen eteenpäin ajamisessa sekä erilaisissa vierailijakeskuksen ylläpitoon ja muihin käytännön järjestelyihin liittyvissä asioissa muiden hankkeeseen osallistuvien tahojen kanssa. Turun yliopisto voi välittää tietoa hankkeesta mm. Opetusministeriölle vuotuisen budjettiesityksensä ohessa.

3.2 Senaatti-kiinteistöt

http://www.senaatti.fi

Tuorlan observatorion maa-alueen omistaa Senaatti-kiinteistöt, joka on valtion liikelaitos. Senaatti-kiinteistöt huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta ja toimitilojen vuokrauksesta. Rakennuskannassa on yliopisto-, toimisto-, tutkimus-, kulttuuri- ja muita rakennuksia. Toimitilat Senaatti-kiinteistöt vuokraa lähinnä valtioyhteisöön kuuluville tahoille.

Senaatti-kiinteistöjen yleisperiaate erilaisissa sen omistamilla mailla tapahtuvissa hankkeissa on vuokrata maa-ala hankkeen vetäjälle sekä olla jossain määrin mukana myös konsultoimassa rakennusprojektia. Mikäli Turun yliopisto on innokkaasti ja aktiivisesti mukana vierailijakeskushankkeessa, Senaatti-kiinteistöt on vastaavasti innokkaampi osallistumaan hankkeeseen. Vierailijakeskuksen tapauksessa tämä tarkoittaisi sitä, että Senaatti-kiinteistöt voisi vuokrata vierailijakeskusta varten tarvittavan maa-alan Turun yliopistolle ja osallistua rakennusprojektiin konsultoimalla erinäisiä hankkeen kannalta olennaisia ja tärkeitä osia (mm. liiketoimintasuunnitelmat ja muut laskelmat). Samanlainen järjestely on mahdollista myös siinä tapauksessa, että vierailijakeskushanketta ajaa eteenpäin erityisesti sitä varten perustettu yritys (osakeyhtiö). Senaatti-kiinteistöjen rooli rajoittuisikin ainoastaan näihin osiin hanketta. Vierailijakeskuksen rakentamisen jälkeisiin toimiin (esim. varsinainen vierailijakeskuksen toiminnan pyörittäminen) Senaatti-kiinteistöt ei tule puuttumaan.

3.3 Turku TouRing

http://www.turkutouring.fi

Turku TouRing on koko maakunnan kattava alueellinen matkailun markkinointi- ja myyntiorganisaatio, Varsinais-Suomen matkailun asiantuntija ja aktiivinen toimija, jonka tehtävänä on tuottaa lisäarvoa maakunnan matkailuelinkeinolle ja asukkaille. Myyntiä ja yhteismarkkinoinnin projekteja hoitamaan on perustettu yhdessä matkailualan yritysten kanssa osakeyhtiö, jonka nimeksi on otettu Turku TouRing Oy. Osakeyhtiö toimii juridisesti erillään Turku TouRing -alueorganisaatiosta, mutta on sen kanssa käytännössä kiinteässä yhteistyössä, ollen sen kaupallisia toimintoja hoitava osa. TE-keskus tuo rahoittajana mukaan yritystoiminnan osaamisensa ja maakunnan liitto kuntanäkemyksen ja ohjelmapolitiikan. Seutukunnallinen matkailun kehittäminen tapahtuu pääasiassa kehittämiskeskuksissa.

Turun kaupungin matkailujohtaja Anne-Marget Niemen mukaan Tuorlan observatorion vierailijakeskushankkeen puitteissa on mahdollista kehittää hyvin paljon erilaisia yhteistyömuotoja Turku TouRingin kanssa. Erityisesti vierailijakeskuksen tunnetuksi tekemisessä ja markkinoinnissa on paljon eri yhteistyömahdollisuuksia. Vierailijakeskuksen markkinoinnissa turisteille ja Turun alueen asukkaille Turku TouRingilla onkin näin ollen erittäin keskeinen rooli. Turku TouRingin kautta kulkee vuositasolla noin tuhat ryhmää, joille se järjestää tai välittää sopivia vierailukohteita ja kohdepaketteja.

Seuraavassa muutamia mahdollisia tapoja markkinoida vierailijakeskusta Turku TouRingin kautta:

Koulupostitukset:

Turku TouRing tekee kouluille vuosittain koko maan kattavan, laajan postituksen, johon se on koonnut erilaisia kohdepaketteja luokkaretkiä ja muita koulutoiminnan puitteissa tehtäviä matkoja varten. Tuorlan observatorion vierailijakeskus on erinomainen ja kiinnostava kohde tämäntyyppisiin paketteihin mm. koulun opetustoimintaa tukevan tarjontansa puolesta. Vierailijakeskuksen vetovoimaa ja kiinnostavuutta kouluryhmien matkakohteena lisää huomattavasti myös Tuorlan majatalon ja Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen läheisyys, jolloin kohdetta on helpompi mainostaa laaja-alaisena ja monipuolisena pakettina.

Muut postitukset:

Vuosittaisia matkakohde- ja vierailukohdepostituksia tehdään jonkin verran myös Turun alueen yhdistyksille ja yrityksille.

Turku-Card:

Turku-Card on Turku TouRingin turisteille ja matkailijoille markkinoima ja myymä etukortti, jolla pääsee normaalia pääsymaksua halvemmalla moniin eri matkailukohteisiin Turussa ja Turun lähialueilla. Kortilla saa myös etuja julkisen liikenteen maksuista. Tuorlan observatorion vierailijakeskus olisi mielenkiintoinen ja helposti julkisen liikenteen kulkuneuvoillakin tavoitettava kohde. Näin ollen vierailijakeskuksen olisikin erittäin hyödyllistä olla mukana Turku-Card -järjestelmässä.

Pyöräretkikohteet:

Turku TouRing vuokraa turisteille polkupyöriä sekä kokoaa heille erilaisia reittivaihtoehtoja käyntikohde-ehdotuksineen Turun kaupungin sekä lähikuntien alueella. Vierailijakeskus olisi erinomainen pyöräretkikohde hyvän saavutettavuutensa ja sopivan etäisyytensä puolesta Turun keskustasta katsottuna.

Turku Convention Bureau:

Turku Convention Bureau on Turku TouRingin alaisuudessa toimiva kokous- ja kongressijärjestäjien palvelupiste. Sen tehtävänä on välittää ja markkinoida erilaisia kokous-, kongressi-, juhla- ja majoitustiloja edellä mainittujen asiakkaiden tarpeisiin. Suurinta kysyntää on noin 100-200 hengen, teknisesti hyvin varustetuille, moderneille kokoustiloille. Vierailijakeskukseen suunniteltu auditorio-/planetaariosali olisikin juuri sopiva kohde Turku Convention Bureaun kohdelistalle.

Hankerahoitusta puoltavat lausunnot:

Turku TouRing antaa pyynnöstä puoltavia lausuntoja erilaisille rakennushankkeille (rahoitushakemusten liitteeksi), jotka ovat heidän näkökulmastaan potentiaalisia ja Varsinais-Suomen matkailua edistäviä ja rikastavia.

3.4 Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos

http://www.v-smol.fi

Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos sijaitsee Tuorlan observatorion läheisyydessä. Oppilaitoksessa järjestetään maa-, metsä-, riista- ja puutarhatalouden koulutusta sekä luonto- ja ympäristöalan koulutusta.

Yhteistyön tehokas koordinointi vierailijakeskuksen ja Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kesken sekä Tuorlan alueen yhteinen markkinointi yhteistyössä Turku TouRingin kanssa (esim. yhteiset matkakohdepaketit kouluryhmille ja turisteille) onkin tärkeää ja kaikille osapuolille hyödyllistä.

Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen rehtorin Matti Korhosen mukaan Tuorlan observatorion vierailijakeskus olisi mielenkiintoinen ja vetovoimainen lisä Tuorlan alueelle matkailumielessä. Tuorlaa olisi jatkossa entistä helpompi markkinoida kokonaisvaltaisena matkakohteena, jossa on tarjolla "kaikkea maan ja taivaan välillä" maaseutuoppilaitoksen puutarhaperinnekeskuksesta observatorion planetaarioon ja tähtitiedeaiheisiin näyttelyihin sekä ruokailu- ja majoituspalveluja Tuorlan Majatalon toimesta. Vaikka maaseutuoppilaitoksella onkin oma auditorio, saattaa sillä olla silloin tällöin tarvetta käyttää myös vierailijakeskukseen suunniteltua auditoriotilaa.

3.5 Tuorlan Majatalo

http://www.tuorlanmajatalo.fi

Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen Piikkiön toimipisteen yhteydessä toimiva Tuorlan Majatalo tarjoaa kahvila-, ravintola-, majoitus- ja kokouspalveluja.

Tuorlan Majatalo on erittäin kiinnostunut yhteistyöstä vierailijakeskuksen kanssa (mm. ruokailun ja majoituksen järjestäminen vierailijakeskuksessa käyville ryhmille ja turisteille). Tuorlan Majatalon hostelpäällikkö Marja Vaisteen mukaan majatalon palveluja käyttää vuosittain karkeasti arvioiden noin 40000 henkilöä. Majatalon asiakkaiden taholta on melko paljon kysyntää noin 100-150 hengen hyvin varustetulle ja modernille kokous-/auditoriotilalle, jonka vierailijakeskus pystyisi tarjoamaan. Majatalo sen sijaan pystyy tarjoamaan ravitsemuspalveluja vierailijakeskuksessa käyville ihmisille.

Yhteistyön tehokas koordinointi vierailijakeskuksen ja Tuorlan Majatalon kesken sekä Tuorlan alueen yhteinen markkinointi yhteistyössä Turku TouRingin kanssa onkin tärkeää ja kaikille osapuolille hyödyllistä.

3.6 Piikkiön kunta

Piikkiön kunnanjohtaja Jouko Mäkisen mukaan Piikkiön kunnalla on lähtökohtaisesti erittäin positiivinen ja myötämielinen asenne vierailijakeskusta kohtaan. Tuorlan observatorio vierailijakeskuksineen, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos ja Tuorlan Majatalo muodostaisivat mielenkiintoisen ja laaja-alaisen vierailukokonaisuuden matkailijoille sekä lähialueilta että kauempaakin. Vierailijakeskuksen toteutuessa Piikkiön kuntaimago paranisi muun muassa lisääntyvän matkailun myötä, jolloin tietoisuus Piikkiöstä ja erityisesti Tuorlan observatorion erityisosaamisalueista (tähtitieteen tutkimus, peilihiomo jne.) leviäisi ajan myötä laajalti ympäri maata sekä ulkomaisten turistien välityksellä myös Suomen rajojen ulkopuolelle. Vierailijakeskuksella olisi myös positiivinen työllistävä vaikutus (esim. turismin lisäämä rahavirta kunnan alueelle). Piikkiön kunnan ja Tuorlan observatorion vierailijakeskuksen väliseen yhteistyöhön on olemassa monia erilaisia ja kehityskelpoisia mahdollisuuksia, joista voivat hyötyä molemmat osapuolet. Esimerkiksi vierailijakeskukseen rakennettavalle auditoriotilalle saattaa löytyä käyttöä myös kunnan taholta. Kunnalla on myös mahdollisuus levittää tietoa vierailijakeskuksen kokoustilojen ja auditorion vuokrausmahdollisuudesta eri yhteistyötahoilleen. Sen lisäksi Tuorlan observatorio toimii jo tällä hetkellä yhteistyössä Piikkiön kunnan ja matkailukohteiden kanssa ollen mukana Piikkiön matkailuesitteessä ja myös työryhmässä, jossa koordinoidaan Piikkiön matkailua tulevaisuudessa. Kunnan matkailuesitteen lisäksi vierailijakeskusta voidaan esitellä laajemmin mm. Piikkiön kunnan nettisivuilla.

Piikkiön kunta on selvityksen valmistumisen jälkeen yhdistetty Kaarinan kaupunkiin.

3.7 Kaarinan kaupunki

http://www.kaarina.fi

Kaarinan kaupunki on hieman yli 21000 asukkaan kaupunki Turun kaupungin ja Piikkiön kunnan välissä. Reitti Turusta Tuorlaan 110-tietä pitkin kulkee Kaarinan keskustan ohi. Tuorla sijaitsee hyvin lähellä Kaarinan ja Piikkiön välistä rajaa, joten Kaarinan läheisyys Tuorlan observatorioon luo edellytyksiä yhteistyölle vierailijakeskushankkeen puitteissa.

Kaarinan kaupunginjohtaja Martti Ilmosen mukaan yksi yhteistyön muodoista voisi olla esimerkiksi Tuorlan observatorion, tulevan vierailijakeskuksen sekä maaseutuoppilaitoksen ja majatalon mainitseminen Kaarinan kaupungin esitteessä, koska Tuorla sijaitsee niin lähellä Kaarinaa ja muodostaa hyvin mielenkiintoisen ja vetovoimaisen matkailukokonaisuuden. Kaarinalla ei ole omasta takaa kovinkaan vetovoimaisia matkailukohteita, joten yhteistyöstä ollaan kiinnostuneita, vaikka se käytännössä saattaa tarkoittaakin vain hanketta tukevaa ja kannustavaa solidaarista suhtautumista. Joka tapauksessa on selvää, että vierailijakeskuksen myötä lisääntyvä liikenne 110-tiellä lisää matkan varrella Kaarinassakin pysähtyvien ja poikkeavien vierailijoiden määrää. Tästä lisääntyvästä liikenteestä hyötyvät etupäässä Kaarinan alueella, 110-tien varrella sijaitsevat kaupat ja huoltoasemat.

3.8 Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto (MAOL ry)

http://www.maol.fi

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto on pedagoginen ainejärjestö, joka työskentelee matemaattis-luonnontieteellisen kulttuurin ja osaamisen alueilla Suomessa. Yhdistyksessä on tällä hetkellä noin 4300 jäsentä.

MAOL ry:n puheenjohtaja Pentti Parviaisen mukaan tähtitieteen suosio oppilaiden keskuudessa on kasvanut tasaisesti viime vuosien aikana ja on tällä hetkellä yksi suosituimmista valinnaisista kursseista. Tähtitiedettä tarjotaan osassa kouluista valinnaisena aineena joko fysiikan tai maantiedon opintojen lisäkurssina. Tähtitieteen suuresta suosiosta johtuen on hyvin todennäköistä, että monet fysiikan ja maantiedon opettajat ovat kiinnostuneita organisoimaan oppilailleen vierailumahdollisuuden Tuorlan observatorion vierailijakeskukseen esimerkiksi luokkaretken osana. Vierailijakeskusta maantieteellisesti lähemmistä Turun seudun kouluista tehtäisiin varmasti myös tähtitieteen kurssien opetusta tukevia käyntejä.

MAOL ry:n rooli vierailijakeskuksen yhteistyökumppanina on pääasiallisesti tiedottajana toimiminen. Vierailijakeskuksesta voidaan välittää informaatiota MAOL ry:n jäsenille esimerkiksi jäsenkirjeiden mukana sekä esittelemällä keskusta yhdistyksen Dimensio-lehdessä. Vierailijakeskusta voidaan markkinoida myös MAOL ry:n nettisivujen kautta tekemällä vierailijakeskuksesta informatiivinen esittelyartikkeli sekä lisäämällä vierailijakeskuksen nettisivujen osoite MAOL ry:n nettisivuston linkkilistaan.

3.9 Tähtitieteen harrastajat (Ursa ry)

http://www.ursa.fi
http://www.ursa.fi/yhd/TurunUrsa

Ursa on valtakunnallinen tähtitieteen harrastajien yhdistys, jonka kotipaikka on Helsinki. Se perustettiin vuonna 1921 (Yrjö Väisälä oli mukana perustamassa yhdistystä) ja nykyään sillä on yli 12000 jäsentä. Ursan toimitusjohtaja Markku Sarimaan mukaan jäsentoiminta painottuu tällä hetkellä melko voimakkaasti pääkaupunkiseudulle ja sen läheisyyteen, joten maantieteellinen etäisyys Tuorlaan asettaa jonkin verran rajoituksia aktiiviselle ja säännölliselle yhteistoiminnalle (esim. vierailut jne.). Tästä huolimatta on olemassa monenlaisia muita yhteistyön muotoja. Vierailijakeskuksesta ja sen toiminnasta saadaan levitettyä tietoa helposti Ursan kautta sen yli 10000:lle jäsenelle esimerkiksi yhdistyksen nettisivuston välityksellä. Planetaariotoiminnan suunnittelussa voidaan myös tarvittaessa tehdä yhteistyötä mm. planetaario-ohjelmien ym. sitä varten tarvittavien kuvien tekemisessä ja suunnittelussa. Vierailijakeskuksen rahoitusta haettaessa voidaan pitää mainintaa yhteistyöstä Suomen suurimman ja merkittävimmän tähtiharrastustahon kanssa positiivisena ja edistävänä tekijänä.

Ursan alaisuudessa toimii myös useita itsenäisiä tähtiharrastusyhdistyksiä, joista Tuorlan observatoriota maantieteellisesti lähinnä toimii Turun Ursa. Tuorlan observatorio ja Turun Ursa tekevät jo tällä hetkellä yhteistyötä (vierailukäynnit jne.), joten on ennustettavissa, että yhteistyö tulee lisääntymään ja tiivistymään vierailijakeskuksen myötä.

4. RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Vierailijakeskushanke on kustannuksiltaan niin mittava, että rahoitus tuskin tulee järjestymään yhdestä ainoasta lähteestä. Hankkeeseen joudutaan todennäköisesti etsimään rahoitusta hyvin monelta taholta (sekä julkisen että yksityisen sektorin rahoittajilta). Mahdollisia rahoittajia voisivat olla esimerkiksi Turun yliopisto, Piikkiön kunta, erilaiset matkailunedistämistahot ja kehitys- ja hankerahastot sekä kotimaassa että EU:ssa. Myös yksityisten rahoittajien (erilaiset sijoittajat, paikalliset yrittäjät jne.) pääomaa saatetaan tarvita.

Hankkeen taloudellinen suuruus asettaa vaatimuksia vierailukeskuksen omistavan ja sen toimintaa pyörittävän tahon organisaatiomuodolle. Yhdistyksen pyörittäessä toimintaa rahan kulku ja kirjanpito on yksinkertaisempaa, mutta tämän kokoluokan projektille ainoa järkevä toimintamuoto on yritys (osakeyhtiö).

Seuraavassa on listattu erilaisia investointi- ja matkailukohteita rahoittavia tahoja sekä selitetty niiden toimintametodiikkaa.

4.1 Työvoima- ja elinkeinokeskus (TE-keskus)

http://www.te-keskus.fi

Työvoima- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) aloittivat toimintansa syksyllä 1997. Tällöin yhdistettiin kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalojen aiemmat alueyksiköt 15 TE-keskukseksi.

TE-keskuksen tehtävänä on rahoittaa mm. yrittäjiä, yrityksiä, maatiloja sekä yhteisöjä ja organisaatioita. Rahoitukseen sisältyy usein EU-rahoitusta. Tarjolla on varsinaisen rahoituksen lisäksi myös rahoitusneuvontaa ja konsultointia. Lisäksi TE-keskuksen tehtävänä on edistää yritysten teknologista kehittymistä sekä auttaa yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa, toteuttaa alueellista työvoimapolitiikkaa, suunnitella ja organisoida työvoimapoliittista aikuiskoulutusta, edistää maatilataloutta, maaseudun elinvoimaisuutta ja maaseutuelinkeinoja, kehittää kalataloutta sekä osallistua ja vaikuttaa alueensa kehittämiseen.

Varsinais-Suomen TE-keskus on alueensa elinkeinojen ja maaseudun tarpeisiin vastaava asiakaslähtöinen valtion kehittämis- ja palvelukeskus. Toiminnan tarkoituksena on erityisesti Varsinais-Suomen taloudellisen kehityksen edistäminen sekä alueella toimivien hyvinvoinnin parantaminen. Varsinais-Suomen TE-keskus on toiminta-alueensa keskeinen työ- ja elinkeinoelämän sekä maaseutupolitiikan alueellinen osaaja, kehittäjä ja toteuttaja.

Rahoitusta haetaan täyttämällä ja palauttamalla hakemuslomake paikalliseen TE-keskukseen. TE-keskukset ovat rahoittaneet ainakin osittain esimerkiksi monia elämysmatkailu- ja liikuntakohteita sekä huvipuistoja. Näin ollen Tuorlan observatorion vierailijakeskuksen rakentamiseen on hyvät mahdollisuudet saada rahoitusta Varsinais-Suomen TE-keskuksen kautta.

4.2 Finnvera

http://www.finnvera.fi

Finnvera Oyj on Suomen valtion kokonaan omistama erityisrahoitusyhtiö, joka kehittää suomalaisten yritysten kotimaan toimintoja tarjoamalla rahoituspalveluja sekä edistää vientiä ja yritysten kansainvälistymistä. Finnvera Oyj muodostettiin yhdistämällä Kera Oyj:n ja Takuukeskuksen toiminnot 1.1.1999. Finnvera on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA).

Finnvera toimii markkinoita täydentävänä rahoittajana pyrkien ennakoimaan markkinapuutteita ja kehittämään niille sopivia rahoitusratkaisuja. Finnvera toimii hankkeissa osarahoittajana silloin, kun yrityksen tai yrittäjän omat vakuudet eivät riitä.

Finnvera jakaa riskiä muiden rahoittajien, esimerkiksi pankkien ja vakuutusyhtiöiden, vientitakuutoiminnassa myös muiden maiden takuulaitosten kanssa.

Finnvera on tehnyt useita sopimuksia eri rahoittajien, pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on riskin jakaminen ja yritysten rahoituspalvelujen monipuolistaminen. Tämänhetkiset yhteistyösopimuskumppanit ovat Nordea, osuuspankit, Osuupankkien Keskuspankki (OKO), Sampo, Säästöpankki Aktia, Säästöpankki Optia, Ålandsbanken, Varma-Sampo, Fennia, Ilmarinen ja Tapiola.

Finnveran tarjoamia rahoitustuotteita ovat lainat, takaukset ja takuut. Lisäksi Finnvera toimii EU:n rahoituksen välittäjänä.

Rahoitusta haetaan täyttämällä ja palauttamalla hakemuslomake lähimpään Finnveran aluekonttoriin. Hyvin laadittu liiketoimintasuunnitelma nopeuttaa hakemuksen käsittelyä. Rahoituspäätöstä edeltää Finnveran yritystutkijan tekemä yritystutkimus, jossa selvitetään yrityksen liiketoimintaa, omistusta, johtoa ja taloutta. Näiden perusteella arvioidaan yrityksen menestymisedellytyksiä.

4.3 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra)

http://www.sitra.fi

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on itsenäinen julkisoikeudellinen rahasto, jota valvoo eduskunta. Sitran tavoitteena on synnyttää ja kehittää Suomeen kansainvälisesti kilpailukykyistä ja kannattavaa yritystoimintaa. Sitra tarjoaa yrityksille kehitys- ja rahoituspalveluita. Painopiste on aikaisen vaiheen yritystoiminnassa. Yhteistyötä Sitra tekee niin yksityisten rahoittajien kuin julkisten toimijoiden, kuten Tekesin, Suomen Teollisuussijoituksen, Finnveran, Finpron, Suomen Akatemian, TE-keskusten ja Keksintösäätiön kanssa.

Sitra keskittää toimintansa ohjelmiksi, joiden keinoja ovat tutkimus ja koulutus, innovatiiviset kokeilut, uuden liiketoiminnan kehittäminen sekä pääomasijoittaminen ja muu yritysrahoitus.

4.4 Teknologian kehittämiskeskus (Tekes)

http://www.tekes.fi

Tekes eli Teknologian kehittämiskeskus rahoittaa sekä tutkimusyksikköjen että yritysten tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja sekä on mukana käynnistämässä uusia yrityksiä.

Rahoitusta haetaan täyttämällä ja palauttamalla hakemuslomake lähimpään Tekesin aluekonttoriin.

4.5 Varsin Hyvä ry

http://www.varsinhyva.net

Varsin Hyvä ry on kehittämisyhdistys, joka tukee maaseudun elinvoimaisuutta lisäävää hanketoimintaa. Varsin Hyvä ry auttaa hankkeiden käynnistämisessä - tarjoaa tietoa ja apua sekä tukee hankkeita rahallisesti. Rahoitukseen osallistuvat valtio, EU, kunnat ja yksityiset tahot. Varsin Hyvä ry:n keskimääräinen tuki on 65 % hankkeen nettomenoista. Hakemusta varten laaditaan tarkka hankesuunnitelma kustannusarvioineen ja täytetään maa- ja metsätalousministeriön laatima varsinainen hakulomake liitteineen. Hanketuki maksetaan jälkikäteen toteutuneiden kulujen mukaan.

4.6 Varsinais-Suomen liitto

http://www.varsinais-suomi.fi

Varsinais-Suomen liitto on 56:n varsinaissuomalaisen kunnan kuntayhtymä. Liitto toimii aluekehitys- ja suunnitteluviranomaisena sekä maakunnan edunvalvojana. Liiton toiminnan tavoitteena on jäsenkuntien asukkaiden hyvinvoinnin, hyvän asumisen ja työllisyyden sekä menestyvän elinkeinoelämän edistäminen ja ylläpitäminen.

Aluekehittämisrahoja (maakunnan kehittämisraha, EU-rahat ja kansalliset vastarahat) käytetään maakuntaohjelman ja EU-ohjelmien toteuttamiseen. Määrärahoista voidaan myöntää avustusta määräaikaisten, alueiden kehittämistä ja elinkeinopoliittista yhteistyötä edistäviin hankkeisiin sekä käyttöomaisuuden hankintaan perusrakenteen kehittämistä varten, mikä tulee kysymykseen ainoastaan niissä EU-rahoituspäätöksissä, joissa koko kansallinen vastarahoitus tulee kunnilta.

Varsinais-Suomessa toteutetaan EU:n tavoite 2 ja 3 -ohjelmia, alueellista maaseutuohjelmaa sekä Interreg III A ja B, Leader+ ja Equal-yhteisöaloiteohjelmia. Rahoitusta haetaan eri rahoittajaviranomaisilta.

4.7 Matkailunedistämiskeskus (MEK)

http://www.mek.fi

Matkailunedistämiskeskus on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalaan kuuluva virasto, jonka päätehtävä on markkinoida Suomen matkailutarjontaa ulkomailla. MEK suunnittelee, toteuttaa ja rahoittaa markkinointitoimenpiteensä kiinteässä yhteistyössä suomalaisten matkailuyritysten ja -organisaatioiden kanssa.

Matkailunedistämiskeskus toimii yhteistyössä useiden matkailun alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Rahoituskysymyksissä erityisesti TE-keskukset ovat avainasemassa.

4.8 EU-rahoitusmuodot

lähde: "Mahdollisia EU:n rahoitusmuotoja matkailun kehittämiseen" / MEK / 28.2.2003

EU:lla on useita eri rahoituslähteitä, joista on mahdollista hakea tukea matkailun kehittämiseen. Tukimuodot voidaan jakaa kahteen pääryhmään: Suomen viranomaisten myöntämiin EU-tukiin ja muihin EU:n kautta kanavoituviin tukiin. Matkailua rahoitetaan kuluvalla ohjelmakaudella kaikkien tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteista Interreg III:n ja Leader+:n kautta. Se mikä on matkailutoimialan painoarvo rahoituksessa määräytyy maakuntien omien strategioiden ja TE-keskusten toimintasuunnitelmien ja painotusten mukaan.

Suomen viranomaisten myöntämät EU-tuet

Suomen viranomaiset myöntävät EU-rahoitusta tavoiteohjelmista ja yhteisöaloitteista. Kuluvalla rakennerahastokaudella (2000-2006) Suomeen suuntautuvan EU-tuen määrä tulee olemaan 2.1 miljardia euroa (edellisellä kaudella n. 1.68 miljardia euroa). Kaikkien tavoiteohjelmien kautta rahoitetaan matkailuelinkeinoa palvelevia hankkeita.

Tukien tavoitteena on koko EU-alueen tasapainoinen kehittäminen. Kansallinen ja EU-politiikka muodostavat kokonaisuuden, jolla edistetään alueen omista lähtökohdista tapahtuvaa kehitystä ja tuetaan kehitykseltään heikoimpia alueita. Tavoitteisiin pyritään ohjelmaperusteisen (Suomessa merkittävimmät ovat tavoite 1, 2 ja 3 sekä siirtymäkauden alueet) aluepolitiikan avulla ja porrastamalla aluepoliittisia yritystukia kansallisen tukijaon mukaisesti.

INTERREG III -yhteisöaloite

Interregin keskeisenä osana on toimia EU:n sisä- ja ulkorajoilla sekä niiden raja-alueilla. Aloitteen johtavana periaatteena on, että kansalliset rajat eivät saa olla esteenä Euroopan alueen tasapainoiselle kehitykselle ja yhdentymiselle. Erityisesti painotetaan toiminnan innovatiivisuutta sekä kokemusten ja hyvien toimintatapojen levittämistä. Kuluvalla rahastokaudella Suomea koskevien Interreg-hankkeiden osuus on 130 miljoonaa euroa. Interreg III -ohjelman hallintovastuu Suomessa on sisäasianministeriöllä.

Interreg III -aloite jakautuu kolmeen ohjelmalohkoon: A) Rajat ylittävä yhteistyö, B) Valtioiden välinen yhteistyö ja C) Alueiden välinen yhteistyö.

LEADER+ -yhteisöaloite

Leader+ rahoittaa paikallisia maaseudun kehittämishankkeita. Toimien suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavat paikalliset toimintaryhmät, jotka muodostuvat maaseudun paikallisista yhteisöistä ja kuntien edustajista. Suomessa Leader+ -yhteisöohjelmaa toteuttaa 25 paikallista toimintaryhmää. Suomen Leader+ -ohjelman kokonaisbudjetti kuluvalla ohjelmakaudella on noin 167 miljoonaa euroa, josta EU-rahoituksen osuus on 55 miljoonaa euroa. Leader+ -ohjelman hallintovastuu Suomessa on maa- ja metsätalousministeriöllä.

Aloitteen rahoitus on pääsääntöisesti pienimuotoista. Rahoitusta saavien kehittämishankkeiden on liityttävä uuden tietotaidon ja teknologian hyväksikäyttöön, maaseudun asukkaiden elämänlaadun kohentamiseen, paikallisten tuotteiden jatkojalostukseen ja toiminta-alueen luonnon ja kulttuuristen voimavarojen hyödyntämiseen, maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen hidastamiseen sekä maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen lisäämiseen.

Leaderin kautta rahoitettavia toimia ovat esimerkiksi pienyritysten perustaminen tai kehittäminen, kurssien järjestäminen, kylien kehittäminen, pienimuotoinen tuotekehittely tai pienyritysten tuotteiden yhteismarkkinointi sekä maatiloilla tapahtuva yritys- tai muu toiminta.

Lisätietoja: http://www.mmm.fi/tuet/maaseudun_kehittamisrahoitus/leader+/

Matkailuelinkeino, kuten muutkin elinkeinot ovat julkisen rahoituksen osalta etsikkoaikansa ehtoopuolella, koska vielä tässä vaiheessa ei selkeästi kyetä vastaamaan siihen, miten EU:n tukipolitiikka tulee muuttumaan uusien jäsenmaiden myötä lähitulevaisuudessa. Nähtävissä kuitenkin on, että muutoksia tukipolitiikkaan on tulossa vuoden 2006 jälkeen, kun nykyinen rahastokausi päättyy. Tästä johtuen niin viranomaisten, kuin matkailuelinkeinonkin tulee tehdä kauaskantoisia päätöksiä matkailuelinkeinon kehittämisen suunnasta. Tähän velvoittaa myös Suomen matkailupoliittisten linjausten tavoite siitä, että matkailuelinkeinon on päästävä tilanteeseen, jossa toiminta ja toiminnan kehittäminen on itsekannattavaa.

Muut EU:n kautta kanavoituvat tuet

Tietoa EU:n rahastoista on saatavilla seuraavasta internet-osoitteesta: http://www.europa.eu.int/comm/enterprise/services/tourism/policy-areas/eu_schemes.htm


5. Yhteenveto

Tässä hankeselvityksessä on tutkittu Tuorlan observatorion yhteyteen suunnitellun vierailijakeskuksen eri sidosryhmien ja yhteistyötahojen suhtautumista hankkeeseen sekä mahdollisia yhteistyön muotoja kyseisten sidosryhmien kanssa. Sen lisäksi on tutkittu vierailijakeskuksen potentiaalisia kohderyhmiä ja niiden kiinnostusta vierailijakeskusta kohtaan. Myös hankkeen mahdollisia rahoitusvaihtoehtoja on kartoitettu.

Hankeselvityksen tuloksia käsitellään seuraavassa luettelomaisesti SWOT-analyysiä apuna käyttäen. SWOT-mallia on käytetty vierailijakeskuksen potentiaaliin sisältyvien eri ominaisuuksien havainnollistamiseksi sekä vierailijakeskushankkeen vahvuuksien (S=Strengths), heikkouksien (W=Weaknesses), mahdollisuuksien (O=Opportunities) ja uhkien (T=Threats) kartoittamiseksi. Vahvuudet ja heikkoudet ovat hankkeen sisäisiä ominaisuuksia, kun taas mahdollisuudet ja uhat ovat ympäristön luomia toimintaedellytyksiä ja uhkatekijöitä.

STRENGTHS
(hankkeen sisäiset vahvuudet)
  • henkilökunnan asiantuntemus ja innostuneisuus
  • vahvaa tiedeosaamista "talon sisällä"
  • monipuolisten esitysten ja esitelmien pitovalmius oman väen toimesta
  • hyvät kontaktit sekä tiede- ja tutkijapiireihin että poliittisiin vaikuttajiin kunnallisella tasolla
  • keskuksella hyvä sijainti sekä maantieteellisesti (lähellä Turkua) että historiallisesti (Väisälän perustama observatorio)
  • on jo olemassa perusta vierailijakeskukselle (observatorio)
  • näyttelymateriaalin runsaus
  • vierailijakeskuksen tilojen monikäyttöisyys (näyttelytilat, planetaario, auditorio, kokoustilat) -> tarjontaa monille kohderyhmille
  • hyvät etukäteissuunnitelmat
WEAKNESSES
(hankkeen sisäiset heikkoudet)
  • hankkeen toteuttaminen pitkäaikainen projekti, yliopiston byrokraattisuus
  • yritystoiminta vs yliopiston alaisuudessa toimiminen -> toiminnan taloudellinen pyörittäminen yritystoimintana
  • toiminnan tarkoitus? (tiede vs kaupallisuus)
  • liiallinen riippuvaisuus sidosryhmistä
  • oman väen riittävyys toiminnan pyörittämiseen mahdollinen ongelma?
  • markkinointi- ja palveluhenkisyyden puute
  • kokousten tai kongressien pidot aukioloaikoina voivat muodostaa ongelman turistien kokonaisvaltaiselle palvelemiselle
OPPORTUNITIES
(ympäristön tarjoamat mahdollisuudet)
  • vastaavanlaista keskusta ei Suomessa vielä ole
  • koulukyselyjen perusteella on kysyntää, etenkin luokkaretkien muodossa
  • tukipalvelut sekä yhteismarkkinointi majatalon ja maaseutuoppilaitoksen kanssa
  • piristää Piikkiön turismia ja vireyttää muutakin toimintaa kunnan alueella
  • Piikkiön kunnan tunnettuus tiedekuntana
  • TurkuTouRingin innostuneisuus hanketta kohtaan
  • kokous- ja kongressimahdollisuudet
  • yhdistysten kiinnostus myös suurta
THREATS
(ympäristön aiheuttamat uhat)
  • keskuksen sijoituspaikka (luvat jne.)
  • rakennuskustannusten suuruus
  • rahoituksen löytäminen ja aloitustoiminnan luotottaminen
  • koulujen budjetti retkitoiminnalle (tällä hetkellä kouluilla vähän rahaa)
  • yliopiston toiminta
  • sidosryhmien erilaiset intressit toimintaa kohtaan
  • turistivirtojen kausiluonteisuus
  • keskuksella vielä toistaiseksi huono tunnettuus


Hankkeen sisäiset vahvuudet (Strengths)

Vierailijakeskushankkeen sisäisiksi vahvuustekijöiksi voidaan laskea muun muassa se, että Tuorlan observatorion hanketta suunnitteleva ja eteenpäin ajava henkilökunta on asiantuntevaa, innostunutta ja motivoitunutta sekä sen myötä myös vahvasti ja sitoutuneesti mukana hankkeessa. Tätä kuvastaa mm. se, että hanke on lähtenyt käyntiin nimenomaan henkilökunnan aloitteesta. Talon sisällä on siis jo hankkeesta innostunutta henkilökuntaa, jolla on myös vahvaa tiedeosaamista. Henkilökunnalla on lisäksi hyvät kontaktit sekä tiede- ja tutkijapiireihin että poliittisiin vaikuttajiin, erityisesti kunnallisella tasolla. Vierailijakeskuksella on myös hyvä valmius järjestää ja pitää monipuolisia tähtitieteen esityksiä ja esitelmiä jo nykyisenkin henkilökunnan toimesta, mikä vähentää ulkopuolisen työvoiman tarvetta.

Muita vierailijakeskushankkeen sisäisiä vahvuuksia ovat mm. Tuorlan observatorion hyvä maantieteellinen sijainti (lähellä Turkua, hyvien liikenneyhteyksien päässä). Myös observatorion pitkä historia ja Yrjö Väisälän elämäntyö sen osana ovat erittäin positiivisia asioita vierailijakeskushankkeen kannalta. Nämä tekijät luovat positiivista kuvaa pitkän linjan tiedeosaamisesta. Väisälän historiallista ja kiehtovaa tutkimus- ym. välineistöä ja aineistoa on saatavilla runsaasti ja helposti näyttelymateriaaliksi. Observatorion olemassaolo helpottaa projektia myös siinä mielessä, että vierailijakeskukselle on jo olemassa eräänlainen perusta (observatorion muodossa), joten hanketta ei tarvitse lähteä toteuttamaan täysin tyhjältä pöydältä. Kyseessä on enemmänkin "laajennus", vaikka onkin kyse erillisestä uudesta keskuksesta. Suunnitellun vierailijakeskuksen tilojen monikäyttöisyys lisää ja parantaa keskuksen käyttömahdollisuuksia. Normaalin näyttely- ja planetaariotoiminnan lisäksi tiloja voidaan vuokrata myös kokous- ja kongressikäyttöön erilaisille ryhmille, yhdistyksille ja yrityksille.

Hyvät ja perusteelliset etukäteissuunnitelmat ovat myös osa vierailijakeskushankkeen sisäisistä vahvuuksista. Vierailijakeskushankkeen vahvuuksien ja heikkouksien selvittäminen hyvissä ajoin etukäteen parantaa huomattavasti hankkeen toteutumis- ja menestymismahdollisuuksia.


Hankkeen sisäiset heikkoudet (Weaknesses)

Vierailijakeskushankkeen sisäisiä heikkouksia ovat mm. Turun yliopiston alaisuudessa toimiminen siinä tapauksessa, että vierailijakeskusta hoitaa erillinen sitä varten perustettu yritys. Yritysmalli lienee kuitenkin järkevin vaihtoehto tämän kokoluokan hankkeen hoitamiselle. Tähän kysymykseen vaikuttaa myös hankkeen todellinen tarkoitus, eli missä määrin on tarkoitus tehdä toiminnalla taloudellista voittoa ja toisaalta kuinka paljon toimia yleishyödyllisenä tiedeorganisaationa. Palkka- ym. kuluista koituu joka tapauksessa huomattavia kustannusmääriä. Sopivan balanssin määrittäminen onkin tärkeää jo hankkeen alkumetreillä, jotta toimintaa osataan suunnitella oikein ja tehokkaasti ja suunnata sitä oikeille urille jatkossa.

Hankkeen loppuunsaattaminen on joka tapauksessa pitkäaikainen projekti jo pelkästään hankkeessa mukana olevien sidosryhmien suuren määrän vuoksi. Byrokratian hidastavilta vaikutuksilta voidaan tuskin välttyä kokonaan, kun hankkeessa on mukana erilaisin intressein sekä julkisia että yksityisiä tahoja. Hankkeen mahdollisimman joustavan etenemisen ja toimimisen kannalta olisikin toivottavaa välttää liiallisten riippuvaisuussuhteiden muodostumista eri sidosryhmiin. Yhteistyötä tarvitaan paljon eri tahojen kanssa, mutta sen tulisi olla mahdollisimman vähän toiminnan itsenäisyyttä heikentävää ja byrokratian määrää lisäävää. Myös rahoituksen järjestäminen hankkeelle vaatii pitkäjänteistä työtä.

Vaikka vierailijakeskuksen toiminnassa mukana oleva observatorion henkilökunta onkin hyvin motivoitunutta ja pätevää, on syytä selvittää tarkoin onko henkilökuntaa riittävästi hoitamaan sekä kouluryhmiä että muita turisteja erityisesti ruuhkahuippujen aikana (touko-elokuu). Ruuhkahuippujen ajaksi tarvitaankin mahdollisesti kausityövoimaa, jolla pitää olla riittävät tiede-, kielitaito- sekä palveluvalmiudet. Tämän vuoksi vierailijakeskuksessa tarvitaan sekä tähtitieteeseen että markkinointiin ja asiakaspalvelukysymyksiin erikoistuneita työntekijöitä. On tärkeää muistaa kaikkien maksavien asiakkaiden arvo toiminnalle ja pyrkiä pitämään erilaiset asiakassegmentit tyytyväisinä. Pettynyt asiakas palaa harvoin takaisin ja kertoo huonoista kokemuksistaan huomattavasti useammalle kuin tyytyväinen asiakas kertoo positiivisista kokemuksistaan.

Kokous- ja kongressitoiminnan järjestäminen asettaa haasteita muiden asiakkaiden samanaikaiselle ja täysipainoiselle palvelemiselle. Mikäli kokouksia tai kongresseja järjestetään vierailijakeskuksen normaaleina aukioloaikoina, saattaa se häiritä tai rajoittaa muiden asiakkaiden mahdollisuuksia käyttää vierailijakeskuksen kaikkia palveluja hyväkseen. Tämä kysymys onkin hyvin tärkeä ratkaista, jotta asiakastyytyväisyys saadaan pidettyä mahdollisimman korkeana kaikissa asiakasryhmissä.


Ympäristön tarjoamat mahdollisuudet (Opportunities)

Yksi merkittävimmistä ulkoisista, ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista Tuorlan observatorion vierailijakeskushankkeelle on suunnitellun keskuksen ainutlaatuisuus. Vastaavanlaisia tiedeyksikön yhteydessä toimivia vierailijakeskus-planetaariokokonaisuuksia ei ole vielä missään muualla Suomessa. Tuorlan observatoriolla on lisäksi erinomaiset edellytykset vierailijakeskuksen rakentamiselle, koska se on jo nyt aktiivisesti toimiva ja arvostettu tiedeyksikkö.

Etukäteiskartoituksen perusteella erityisesti koululaitoksella on suurta kiinnostusta vierailijakeskusta kohtaan, varsinkin luokkaretkien muodossa. Myös Turku TouRing on innostunut tekemään markkinointityötä vierailijakeskuksen eteen, jotta se voisi toimia merkittävänä ja vetovoimaisena matkailukohteena Turun alueelle tuleville kotimaisille ja ulkomaisille turisteille. Markkinointityötä helpottaa Tuorlan maaseutuoppilaitoksen ja Tuorlan Majatalon välitön läheisyys, joka tekee alueesta poikkeuksellisen ja mielenkiintoisen matkailukohteen.

Toteutuessaan vierailijakeskus lisäisi huomattavasti Piikkiön kunnan alueelle suuntautuvaa matkailijavirtaa ja samalla myös rahavirtaa sekä vahvistaisi Piikkiön imagoa ja tunnettuutta "tiedekuntana".

Suunnitellun vierailijakeskuksen tilojen monikäyttöisyys voidaan nähdä hankkeen suurena vahvuutena ja mahdollisuutena. Mahdollisuus markkinoida vierailijakeskuksen tiloja kokous- ja kongressikäyttöön luo lisäedellytyksiä projektin menestymiselle. Turku TouRingin alaisen Turku Convention Bureaun mukaan yrityksillä, yhdistyksillä ja muilla ryhmillä on tällä hetkellä erityisen suurta kysyntää noin 100-150 hengen moderneille ja teknisesti hyvin varustetuille auditoriotiloille Turun seudulla.


Ympäristön aiheuttamat uhat (Threats)

Ympäristön aiheuttamista uhista suurimmat liittyvät vierailijakeskuksen sijoituspaikan löytymiseen ja rakennus- ym. lupien saamiseen sekä rahoituksen kokoon saamiseen.

Senaattikiinteistöt on ilmaissut olevansa myötämielinen hanketta kohtaan ja vuokrannee tarvittavan maa-alan vierailijakeskushanketta vetävälle taholle, mutta rakennus- ym. luvat ovat vielä selvityksen alla. Rakennuskustannusten suuruus asettaa mittavia haasteita projektin vaatiman rahoituksen hankkimiselle. Hankkeeseen joudutaan todennäköisesti etsimään rahoitusta hyvin monelta taholta (sekä julkisen että yksityisen sektorin rahoittajilta). Mahdollisia rahoittajia voisivat olla esimerkiksi Turun yliopisto, Piikkiön kunta, erilaiset matkailunedistämistahot ja kehitys- ja hankerahastot sekä kotimaassa että EU:ssa. Myös yksityisten rahoittajien (erilaiset sijoittajat, paikalliset yrittäjät jne.) pääomaa saatetaan tarvita. Näin monimuotoisen rahoittajaryhmän yhteen saaminen tulee olemaan pitkäaikainen ja haastava työvaihe vierailijakeskushankkeessa. Myös alkupääoman kokoonsaaminen saattaa olla työlästä, koska osa rahoittajista saattaa suostua lähtemään mukaan hankkeeseen vasta, kun mukana on muitakin rahoittajatahoja.

Vaikka suuri osa kouluista onkin osoittanut alustavien tutkimusten perusteella olevansa erittäin kiinnostunut ottamaan Tuorlan observatorion vierailijakeskuksen joko säännölliseksi tai satunnaiseksi vierailukohteeksi, on silti riskinä, että vierailut eivät käytännön tasolla toteudukaan tätä kiinnostusta vastaavalla tasolla. Koulujen määrärahat ja resurssit ovat tällä hetkellä varsin pienet. Suuri osa kouluista pystyy järjestämään luokille vain yhden tai kaksi koulun ulkopuolelle ulottuvaa retkeä vuosittain. Tämän vuoksi tulee olemaan hyvin haasteellista saada markkinoitua vierailijakeskus niin houkuttelevana kohteena, että se mahtuisi näiden kahden tehtävän retken joukkoon. Vaikka koulut saisivat Opetusministeriöltä tukea vierailujen pääsymaksuja varten, saattavat käynnit jäädä silti toteutumatta varsinkin maantieteellisesti kaukaisempien koulujen osalta, koska matkakustannukset nousisivat liian suuriksi.

Osittain ympäristön luomia uhkia ovat myös vierailijakeskushankkeessa mukana olevien eri sidosryhmien erilaiset intressit hanketta kohtaan. Tärkeä kysymys on esimerkiksi Turun yliopiston toiminta ja suhtautuminen vierailijakeskushankkeeseen sen eri vaiheissa. Hankkeen suurimittaisuuden johdosta on järkevintä perustaa erillinen yritys ajamaan hanketta eteenpäin ja myös organisoimaan valmiin keskuksen käytännön toimintaa. Yritystoiminnan harjoittaminen yliopiston alaisuudessa tai "välittömässä läheisyydessä" saattaa aiheuttaa erilaisia intressiristiriitoja. Ristiriitatilanteita saattaa aiheutua muidenkin hankkeessa mukana olevien tahojen kesken.

Haasteita ja ulkoisia uhkia aiheuttaa myös turistivirtojen ja koululaisvierailujen kausiluonteisuus. Ruuhkahuiput ajoittuvat koululaisvierailujen osalta todennäköisesti toukokuulle ja muiden turistien osalta muille kesäkuukausille (kesä-elokuu). Ruuhkaisina aikoina vaaditaan enemmän ammatti- ja kielitaitoista henkilökuntaa kuin muulloin. Toisaalta vierailijakeskusta pitäisi saada markkinoitua matkailukohteena sekä kokous- ja kongressipaikkana niin hyvin, että toiminta olisi taloudellisesti kannattavaa ympäri vuoden. Suuri markkinoinnillinen haaste on myös Tuorlan observatorion tämänhetkinen kohtalaisen huono tunnettuus. Esimerkiksi koulukyselyn tuloksena noin 20% lähiseudun kouluista ja jopa yli 80% muun Suomen kouluista ei ollut koskaan kuullutkaan Tuorlan observatoriosta. Tällä saralla on siis vielä paljon työtä tehtävänä.


6. English Summary

Professor Yrjö Väisälä (1891-1971) was a Finnish physicist, geodesist and astronomer. In 1950 he proposed that observatory of the University of Turku should be moved from Iso-Heikkilä in Turku to Tuorla in Piikkiö. Tuorla Observatory was founded two years later at that location.

Tuorla Observatory operates under University of Turku, doing research and giving education in the field of astronomy in co-operation with the university Department of Physics. Tuorla Observatory is located on the hill of Laukkavuori in Piikkiö, approximately 15 kilometres from the centre of Turku, by road 110. Countryside College of Southwest Finland (Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos) and Hostel Tuorla (Tuorlan Majatalo) also operate in close proximity of the observatory.

Tuorla Observatory does not actively advertise to schools or general public about the possibility to visit the observatory. That is mainly because the observatory does not have necessary personnel nor sufficient financial resources or premises to answer fully to the constant demand for visits (especially from schools). Despite the lack of proper resources and marketing efforts the estimated number of visitors to Tuorla Observatory is about 2000-3000 people annually. In order to be able to answer fully to the growing demand a proper visitor centre is needed. The visitor centre would be located in close vicinity of the observatory and it would serve schools and other visitors by presenting history of astronomy as well as all ongoing contemporary and future projects. By doing so, the visitor centre would promote astronomy and other natural sciences to the general public and also contribute to tourism in the area of south-west Finland (especially in the Piikkiö region). The visitor centre would include an auditorium that could also be used as a planetarium, a standing exhibition concentrating on the life and scientific breakthroughs of professor Yrjö Väisälä, an exhibition of European Southern Observatory (ESO) and several varying exhibitions on various astronomical topics. The premises of the visitor centre (auditorium in particular) could also be hired out for all kinds of meetings, conferences and congresses.

Tuorlan Astronomical Society (Tuorlan tähtitieteellinen seura ry) was founded to further, plan and manage the visitor centre project. The first decision was to conduct a preliminary feasibility study that concentrated on examining main target groups of the visitor centre, various interest groups of the visitor centre project and partners for co-operation. Also, various financing options for the visitor centre project were examined in the study. The preliminary feasibility study included also a separately prepared chapter on the constructional, structural and technical aspects of the visitor centre project, including estimates on the building costs and the amount of space needed.

Target groups

Main target groups of the visitor centre are schools, Finnish and foreign tourists, various associations and enterprises and astronomy groups.

An enquiry/interview was conducted in May 2004 to measure the interest and potential of schools to visit Tuorla Observatory Visitor Centre as part of their astronomy/geography/physics courses and also as part of class trips and other recreational activities within their teaching programme. The questionnaire was e-mailed to the rectors of all 118 schools in Turku and nearby cities/towns (Raisio, Kaarina, Piikkiö, Paimio, Lieto, Sauvo, Parainen and Naantali). In addition to this, the questionnaire was e-mailed to 156 randomly selected schools around Finland (random selection was gravitated towards the southern and western parts of the country).

About 50% of the schools filled and returned the questionnaire. The main reason for the fairly low return percentage was the time of year the enquiry was sent out. The month of May is by far the busiest time of year for rectors. Overall reception towards the visitor centre was overwhelmingly positive and excited. Over 90% of the schools that returned the questionnaire said that they were very interested in adding a trip to Tuorla Observatory Visitor Centre to their yearly teaching plan (depending on the expenses). Schools in Turku and nearby areas were naturally more willing since their travel expenses would be smaller than those of schools that are located farther from Tuorla. Schools outside the Turku region were still willing to consider the visitor centre as a potential destination of class trips. Results of the enquiry indicated that schools, which were interested in visiting Tuorla Observatory hold a potential of about 29000 students (in about 1300 classes/groups) who are likely visitors to Tuorla Observatory Visitor Centre in the future.

Tuorla Observatory is not extremely well known among schools at the moment. In Turku area about 20% had never heard of the place before, the same figure being a surprisingly high 80% in other parts of the country. Hence, there is need for extensive marketing.

Associations and enterprises form a significant target group to the visitor centre. They can be seen as potential conference and congress clients of the visitor centre auditorium.

Tourists from Finland and abroad form another major target group for the visitor centre.


Interest groups and co-operative partners

University of Turku

Tuorla Observatory operates under University of Turku as a separate unit concentrating on astronomy. That makes University of Turku a very important partner in the visitor centre project. University's official stand towards the visitor centre project is very positive. The visitor centre would have a very positive influence on university's public image. University of Turku will probably not be able to take part in the visitor centre project financially but it can work as an active partner in various practical aspects of the project. For example by taking part in maintenance of the visitor centre and working together in close co-operation with other interest groups involved.


Senate Properties

Tuorla Observatory is built on land that is owned by Senate Properties (Senaattikiinteistöt), a government-owned enterprise responsible for managing, developing and letting the property assets of the Finnish state. Senate Properties' usual way of action in projects such as Tuorla Observatory Visitor Centre is to lease out the needed land to the party responsible for the project and also help out (if needed) in the making of business plans and various calculations.


Turku TouRing

Turku TouRing is a regional marketing, information, and sales organisation of Finland Proper and the city of Turku. It operates in close connection with local tourist organisations and tourist enterprises of the region. Turku TouRing is a very important partner in the visitor centre project, especially in marketing and in spreading information to tourists and general public. Tourist information office of Turku TouRing in the centre of Turku serves a great number of tourists yearly by giving information about various tourist attractions in Turku area. Every year Turku TouRing does extensive mail outs (about interesting tourist attractions in Turku area) to schools, associations and firms around the country. Alongside Turku TouRing operates Turku Convention Bureau that provides services and facilities for conference and congress organizers. Presently the demand is greatest for 100-200 seat auditoriums that are modern and technically well equipped. The planned auditorium/planetarium of the visitor centre could be ideal for this kind of use.


Countryside College of Southwest Finland
Tuorla Hostel

Countryside College of Southwest Finland and Hostel Tuorla are located very near to Tuorla Observatory. The college educates professionals for farming, gardening, forestry and nature sectors. In addition to basic level education, the institute organizes complementary adult education for natural resource professionals. Hostel Tuorla provides restaurant and accommodation services for about 40000 visitors yearly. There is a great demand for 100-200 seat auditoriums among hostelís clientele. Both the college and the hostel are very interested in co-operation with the visitor centre. Together these three locations would form a unique and interesting tourist attraction.


Piikkiö

Tuorla Observatory is located in Piikkiö Municipality. Piikkiö's official stand towards the visitor centre project is very positive. The visitor centre would have a very positive influence on Piikkiö's public image. It would also have positive effect in increased tourism and employment figures.


Kaarina

Main road (road 110) from Turku to Tuorla goes through the city of Kaarina. The visitor centre will undoubtedly have a positive effect on several businesses, shops, petrol stations etc. that are located by the road 110 in Kaarina through increased number of tourists using the road on their way to Tuorla.


Association of Teachers of Mathematical Subjects (MAOL ry)

MAOL ry is an association of approximately 4300 science teachers from all over the country. MAOL ry can spread information about the visitor centre to all its members, reaching the key people who make decisions about class trip destinations and yearly teaching plans within science subjects.


Astronomy groups

Ursa Astronomical Association (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry) was founded in 1921 by Yrjö Väisälä and several other young scientists. It is the leading astronomical association in Finland with over 12000 members. Primary functions of Ursa are to advance astronomical education and to promote interest in amateur astronomy. Activities include also courses on astronomy, as well as astronomical camps and clubs for children and adults. Co-operation with Ursa could include spreading information about the visitor centre to all its members and co-planning presentations for the planetarium. With Ursa's local affiliates (for example Turun Ursa) a closer co-operation is easier to arrange (regular visits for members etc.).


Financing of the visitor centre

Carrying out the Tuorla Observatory Visitor Centre project is a fairly large scale task financially speaking. There will most likely be need for several different financing sources in both public and private sectors.


Conclusions

There are several strengths and opportunities in the Tuorla Observatory Visitor Centre project but also possible weaknesses and threats. Strengths and weaknesses are the internal qualities of the project while opportunities and threats are the external qualities of the project. These qualities are listed in the following SWOT-analysis.

Strengths
  • People who are in charge of the visitor centre project are highly motivated and dedicated to the project.
  • People who are in charge of the visitor centre project have the expertise needed in the field of astronomy and also have a lot of valuable contacts within scientific community and in local politics.
  • Tuorla Observatory has a good location. It is easy to reach by car, bicycle or public transportation.
  • Yrjö Väisälä's long history with the Tuorla Observatory provides lot of exhibition material for the visitor centre.
  • Existence of the observatory makes it slightly easier to begin the visitor centre project.
  • There are good and thorough project plans.

Weaknesses
  • Carrying out the Tuorla Observatory Visitor Centre project is a fairly large scale task, which includes many parties and interest groups. There is a great risk of things slowing down especially with potential bureaucracy when working in co-operation with public sector.
  • There is a risk that decision-making and overall running of the project becomes too dependent on various interest groups involved in the project.
  • How well does a commercial project fit within the academic world (education/science vs. commercialism)?

Opportunities
  • Uniqueness of the project is a major opportunity. Tuorla Observatory Visitor Centre would be the first and the only one of its kind in Finland.
  • There is a great demand and interest (especially from schools) for the visitor centre.
  • There is a great demand for modern and well-equipped congress and conference auditoriums.
  • There are many opportunities for fruitful co-operation with Hostel Tuorla, Countryside College of Southwest Finland and Turku TouRing.

Threats
  • Possible problems with legal issues (permits etc.).
  • Building costs will be high.
  • How and where to find financing for the visitor centre?
  • Schools work with very tight budgets at the moment.
  • Possible conflicts with interest groups involved in the project.

Katso myös:


Palaa takaisin Tuorlan tähtitieteellinen seura ry:n vierailijakeskuksen sisääntulosivulle.