Tuorlan tähtitieteellinen seura ry Tuorlan observatorio
Tuorlan observatorion vierailijakeskus

Tuorlan observatorio

Turun yliopiston ensimmäinen tähtitieteen professori, akateemikko Yrjö Väisälä, perusti 1920-luvulla Turkuun Iso-Heikkilän observatorion. Tämän jäätyä kasvavan kaupungin valosaasteen uhriksi tutkimustoiminta siirtyi Piikkiön Tuorlaan. Turun yliopiston Tuorlan observatorio aloitti toimintansa huhtikuussa 1952.
Akateemikko Yrjö Väisälä Tuorlan zeniittiteleskoopilla vuonna 1969. Yrjö Väisälä zeniittiteleskoopilla
Vuonna 1980 observatorion johtajaksi nimitettiin professori Mauri Valtonen. Hän aloitti määrätietoisen observatorion kehittämisen. Nykyisellään Tuorlan observatorio on Suomen suurin tähtitieteen yksikkö, mitattiin kokoa ja tuottavuutta sitten valmistuneiden maisterien ja tohtorien tai tieteellisten julkaisujen määrällä. Vuonna 2004 observatorion henkilökunta julkaisi 52 artikkelia tieteellisissä julkaisusarjoissa. Väitöskirjoja valmistui neljä kappaletta.

Observatoriolla sijaitsee Suomen suurin teleskooppi, peilin halkaisija 1 metri, sekä 70 cm, 60 cm ja 40 cm teleskoopit. Pieniä radioteleskooppeja on kaksi ja lisäksi lukuisia erilaisia historiallisia havaintolaitteita. Toimistorakennuskantaa on täydennetty kahteen otteeseen observatorion kasvun jatkuessa; viimeksi valmistui suuri lisärakennus vuonna 2002.

Akateemikko Väisälän optiikanvalmistusperinnettä vaalii observatorion mäen halki kulkevassa 70 metrin pituisessa kalliotunnelissa ja vuonna 2003 valmistuneessa peilinhiomohallissa Opteon Oy. Yhtiö toimii yhteistyössä observatorion kanssa. Viimeisin suuri peilihanke oli vuosina 2004-2005 hiottu ja kiillotettu Herschel-avaruusteleskooppiin tuleva 3.5-metrin pääpeili. Par'aikaa Opteon hioo maanpäällisen teleskoopin 3.5-metristä pääpeiliä.
Beluga toi Herschel-pääpeilin Turkuun Maailman tilavin kuljetuskone Airbus Beluga toi Herschel-avaruusteleskoopin 3.5 m pääpeilin aihion Turkuun 2004 ja vei Tuorlassa hiotun peilin pois 2005.

Vierailijakeskushankkeen taustaa

Kesällä 2003 ryhmä Tuorlan observatorion tutkijoita ja opiskelijoita päätti ryhtyä viemään eteenpäin suunnitelmaa kunnollisen vierailijakeskuksen saamisesta observatoriolle. Idea kehittyi observatoriolla vierailevien ihmisten määrän kasvaessa vuosi vuodelta suuremmaksi. Huolimatta tarkoitukseen varattujen tilojen täydellisestä puuttumisesta henkilökunta on esitellyt observatoriota vuosittain useille kymmenille ryhmille. Vuonna 2004 kokonaisvierailijamäärä oli noin 3000 henkeä. Lisäinnoituksen hankkeelle tarjosi myös observatorion tiloihin sen viisikymmenvuotisen olemassaolon aikana kertynyt erittäin mielenkiintoinen tähtitieteellinen materiaali.

Projekti

Vierailijakeskusprojekti käynnistettiin vuoden 2004 alussa perustamalla Tuorlan tähtitieteellinen yhdistys ry. Rahoitusta haettiin Euroopan yhteisön rakennerahastolta ja Työvoima- ja elinkeinokeskukselta Varsin Hyvä ry:n kautta. Projektiesitys saikin innostuneen vastaanoton ja sille myönnettiin haettu rahoitus. T-Fashion Oy:ltä tilattiin esiselvitys, jonka tarkoitus oli selvittää vierailijakeskuksen käytön, hallinnoinnin ja taloudelliset edellytykset sekä yhteistyömahdollisuudet eri tahojen kanssa. Lisäksi Turun ammattikorkeakoulun Rakennustekniikan osastolta tilattiin rakennustekninen selvitys.
Spiraaligalaksi M101 Ison Karhun tähdistössä. Kuvattu yhteispohjoismaisella NOT-teleskoopilla, La Palmalla, Espanjassa 22/3/2000. M101 Hevosenpääsumu Hevosenpääsumu Orionin tähdistössä. Kuvattu yhteispohjoismaisella NOT-teleskoopilla, La Palmalla, Espanjassa 3/10/1994.

Tarkoitus

Vierailijakeskuksella on kolmijakoinen tarkoitus: 1) tähtitieteen popularisointi, 2) yliopiston ja koulujen tähtitieteen opetuksen tukeminen ja 3) alueen matkailun kehittäminen.

Tähtitieteen popularisointi käsittää esityksiä Tuorlan observatorion historiasta, tiloista, laitteista ja tutkimuksesta, planetaarioesityksiä, näyttelyitä ja WWW-materiaalia. Hyvin varustettu auditorioplanetaario tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tähtitieteen opetukseen. Nykyään Tuorlan observatoriolla ei ole kunnollista luentosalia, joten vierailijakeskuksen auditorio tarjoaa myös mahdollisuuden järjestää tähtitieteen kurssitarjontaa observatoriolla.

Paikalliset koulut voivat järjestää tähtitieteen opetuksensa säännöllisillä vierailuilla vierailijakeskuksessa, jossa voidaan esitellä käsiteltäviä aiheita sopivaa materiaalia käyttäen. Etäisemmät koulut voivat täydentää opetustaan järjestämällä kurssin päätteeksi matkan vierailijakeskukseen, jossa voidaan esittää laajempi yleisesittely tähtitieteestä.

Monissa maissa vierailijakeskukset ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus observatorioiden yhteydessä. Esimerkiksi Euroopassa Turun kokoisten ja kaltaisten talousalueiden vierailijakeskuksilla on tyypillisesti yli 50000 vierailijaa vuosittain. Monet näistä ovat paikallisia koululaisia ja opiskelijoita, mutta myös alueen matkailua täydentää huomattava turistivirta. Tuorlassa erityisesti Tuorlan observatorion vierailijakeskuksen ja viereisten Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ja Tuorlan Majatalon yhdistelmä tarjoaa erityisen mielenkiintoisen matkailukohteen.
McDonald Observatory'n vierailijakeskus Texasin McDonald Observatory:n vierailijakeskus. Vierailijoita on 130000 vuosittain. Matka Odessaan (lähin suuri kaupunki, 90000 as.) on 265 km.

Päätoiminnot

Vierailijakeskuksen ydin on noin 130 hengelle tarkoitettu auditorioplanetaario. Teknisesti hyvin varustetussa auditoriossa on tarkoitukseen sopiva kupolikatto sekä planetaariolaitteisto, jolla planetaarioesitykset voidaan tehdä. Muutoin auditorio voidaan muuntaa opetus-, kokous- konsertti- ja teatterikäyttöön.
Särkänniemen planetaarion nykyisellään jo vanhahtava planetaariolaite. Särkänniemen planetaariolaite
Euroopan eteläisen observatorion (ESO) toiminnasta ja laitteista on esillä pysyväisnäyttely, johon täydennetään ESO:n teleskoopeilla saatuja uusia havaintoja ja tutkimustuloksia. Toinen pysyväisnäyttely esittelee Tuorlan observatorion ja Turun tähtitieteen historiaa sekä Tuorlan observatorion perustaneen akateemikko Yrjö Väisälän elämää ja työtä. Kolmas näyttely esittelee kulloinkin ajankohtaista aihetta tähtitieteessä.
Maailman suurin teleskooppi, VLT Maailman suurin teleskooppi, neljästä 8.2 metrin teleskooppiyksiköstä koostuva VLT (Very Large Telescope), Chilessä, on ESOn tärkein tutkimuslaitos.

Kokoukset ja konferenssit

Nykyisellään Turun alueella on kasvava tarve kunnollisista ja hyvin varustelluista kokoustiloista. Tuorlan observatorion vierailijakeskus on suunniteltu vastaamaan tähän tarpeeseen sekä monikäyttöisen auditorionsa että muiden tilojensa kautta. Turun yliopisto, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, paikalliset kunnat ja yritykset ovat kokouspalveluiden kohderyhmiä ja ovat jo vastaanottaneet ajatuksen tulevasta vierailijakeskuksesta innostuneesti. Turun alueen matkailun ja kokousjärjestelyiden markkinointiorganisaatio Turku TouRing on myös osoittanut kiinnostusta vierailijakeskuksen kokouspalveluita kohtaan.
Kokoustilojen suunnitelmissa on hyödynnetty kokemusta observatorion omien kansainvälisten konferenssien järjestelyistä ja tarpeista. Kansainväliset konferenssit ovat observatoriolle 
tuttuja
Kokousympäristönä Tuorla tarjoaa runsaan valikoiman erilaisia tiloja ja tukipalveluita. Vierailijakeskukseen rakennettava auditorio, pieni kokoustila sekä muut käyttöön otettavat tilat ja tietotekniikan palvelut muodostavat kokouspalveluiden ytimen. Observatorion nykyinen seminaarisali ja maaseutuoppilaitoksen auditorio ovat jo nykyisin vuokrattavissa kokouskäyttöön ja toimivat jatkossa suuremmissa konferensseissa lisätiloina. Tuorlan Majatalo tarjoaa ruokailu- ja majoituspalveluita sekä täydentää kokoustilojen valikoimaa kabineteillaan.
Tuorlan majatalon antimia Tuorlan Majatalolla on pitkä kokemus erilaisten kokousten järjestämisestä Tuorlan alueella. Yhteiset järjestelyt observatorion ja maaseutuoppilaitoksen tilojen käytöstä ja kiinnostus kehittää toimintaa edelleen, tukevat vahvasti vierailijakeskushankkeen etenemistä. Tuorlan majatalon juhlakattaus

Aikataulu

Vierailijakeskushankkeen esiselvitys on tehty ja tulokset tukevat vahvasti vierailijakeskuksen perustamista Tuorlan observatorion yhteyteen. Maan omistava Senaattikiinteistöt ja Turun yliopisto ovat antaneet omasta puolestaan lupansa projektin totettamiseen. Piikkiön kunnalla on TAD-centren avustuksella meneillään jatkoselvitys, jolla vuoden 2006 alkuun mennessä kartoitetaan Tuorlan alueen kokonaiskehitys jatkossa. Erityisesti selvitetään konkreettisella tasolla vierailijakeskuksen varainhankinnan toteutus. Olettaen, että varainhankinta onnistuu ennakoidussa aikataulussa, päästään vierailijakeskuksen rakennustöitä aloittamaan vuoden 2006 aikana. Vierailijakeskus valmistunee käyttöön parin vuoden kuluessa.

Yhteenveto

Tuorlan observatorion vierailijakeskuksesta laadittu tarveselvitys osoittaa, että keskukselle on voimakas sosiaalinen tilaus niin kokouskäytön, matkailun kuin koulutuksenkin piirissä.

Turun yliopiston, ja siten sen erillislaitoksen Tuorlan observatorion, tehtäviin kuuluu toimintansa ja tieteen julkisuuskuvan ylläpito. Yliopisto onkin vahvasti keskuksen rakentamisen kannalla - olettaen, että rahoitus saadaan ulkopuolelta. Varsinais-Suomen matkailu saa vierailijakeskuksesta uutta vetoapua, mikä on Turun alueella jo positiivisesti huomioitu. Piikkiön kunta osallistuu Tuorlan alueen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tavoitteenaan myös lisätä yritystoimintaa Tuorlan välittömässä läheisyydessä. Kunta osallistuu jo tekemillään päätöksillä vierailijakeskuksen rakennuttamisen edistämiseen. Tuorlan Majatalo ja Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos toivottavat naapuriinsa kohoavan konferenssikeskuksenakin toimivan vierailijakeskuksen tervetulleeksi mielihyvin.

Vierailijakeskus mahdollistaa tähtitieteen popularisoinnin ja sen herättämän kiinnostuksen myötä myös muiden luonnontieteiden markkinoinnin niin suurelle yleisölle kuin myös erityisesti koululaisille, lukiolaisille ja korkeakouluopiskelijoille. Keskus tulee toimimaan sekä tähtitieteen opetuksen tukena että satunnaisten matkailijoiden, yhdistysten, yritysten ja erityisesti korkeakoulujen tieteellisteknisten opiskelijaryhmien ekskursiokohteena. Tuorlan Majatalon kasvavan käyttöasteen ja Tuorlan observatorion nykyisten vierailijamäärien perusteella voidaan odottaa vierailijakeskuksen vuosittaiseksi kävijämääräksi useita kymmeniä tuhansia vierailijoita.

Hankkeen aikana yhä tärkeämmäksi kohonnut vierailijakeskuksen kokous- ja konferenssikäyttö on huomioitu tilojen suunnittelussa auditorion koon, lisäkokoustilojen ja oheispalvelutilojen optimoinnilla.
Vierailijakeskushankkeen esiselvityksen sponsorimme: Hankeselvityssponsorimme

Liite: Rakennustekninen selvitys

Turun ammattikorkeakoulun rakennustekniikan osastolla Tuorlan observatorion vierailijakeskuksen rakennusselvityksen laatineen Tuija Nummelan raportin mukaan keskuksen rakentamis-, laite- ja käyttöönottokustannukset ovat yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Selvityksen mukaan laadittu tilojen suhteellisia kokoja kuvaava pohjapiirrosluonnos löytyy täältä. Alla on selvitys tilojen käytöstä ja koosta. Huom: selvityksen jälkeen auditoriota ja kokoushuonetta on laajennettu hieman ja planetaario on erotettu omaksi tilakseen. Kokous- ja konferenssikäytön tarpeisiin tiloihin on myös lisätty sauna kabinetteineen.
Sisääntuloaula 110 m2
Aulaa voidaan muunnella erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin.

Vastaanotto ja lipunmyynti 15 m2
Vastaanoton keskeisen sijainnin ansiosta sieltä on helppo valvoa sisätilaa ja ohjata vierailijat haluamiinsa kohteisiin.

Toimisto 16 m2
Toimistossa on työskentelypiste kahdelle hengelle sekä keskuksen tietotekniset laitteet.

Sosiaalitila 10 m2
Sosiaalitilat palvelevat kolmen hengen henkilökuntaa. Ne voidaan erottaa toimistosta paljeoven avulla.

Keittiö 20 m2
Keittiö ja tarjoilutilat palvelevat kahviota sekä virvokemyynnin että ulkoa tilattujen ruokailupalvelujen tarpeissa.

Kahvio 70 m2
Aulan jatkeena toimii tila, joka voidaan ottaa käyttöön tilapäiseksi kahvioksi.

Siivouskomero 5 m2

Näyttelynvalmistus ja työpaja 40 m2
Näyttelyiden valmistelu- ja huoltotila toimii myös koululaisryhmien työpajatilana.

Tekninen tila 25 m2
Lämmönjaon, ilmanvaihtokoneen sekä sähkö- ja puhelinkeskuksen käsittävä tila.

ESO-näyttely 50 m2
Näyttelytila, jossa esitellään Euroopan eteläisen observatorion laitteita, toimintaa ja tutkimustuloksia.

Väestönsuoja 16 m2
Normaalioloissa väestönsuoja toimii varastona.

Väisälä- ja Tuorla-näyttely 60 m2
Pysyväisnäyttely esittelee akateemikko Yrjö Väisälän elämäntyötä sekä siihen kiinteästi liittyvää Tuorlan observatorion historiaa.

Kokoushuone 60 m2
Huone palvelee kokous- ja esitelmätarpeita. Lisäksi sitä voidaan tarvittaessa käyttää lisänäyttelytilana.

Lastennurkkaus 15 m2
Pienimmät lapset viihtyvät varsinaisten näyttelytilojen sijaan heille erityisesti suunnitellussa lastennurkkauksessa, jossa teemana tietenkin on tähtitiede.

Vaatesäilytys 16 m2
Vaatesäilytystila riittää hyvin 120 hengen tarpeisiin.

WC-tilat 15 m2
Saniteettitiloina toimii kolme WC:tä, josta yksi on erityisesti inva-varusteltu.

Sauna ja saunakabinetti 40 m2
Saunakabinetti toimii tarvittaessa pienenä kokoushuoneena.

Planetaario 28 m2
Planetaarioon mahtuu kerralla 40 katsojaa, mikä riittää hyvin normaalin koululuokan tarpeisiin.

Planetaarioauditorio 247 m2
Istumapaikkoja auditoriossa on 150-180 kpl. Auditorio on porrastettu siten, että takaosa on n. 3 m korkeammalla kuin esiintymislava; lisäksi esiintymislavan edessä on 30 cm:n syvänne. Auditoriossa on modernit multimedia- ja videokonferenssilaitteistot sekä valmius muuntua erilaiseen kokous-, opetus-, konsertti- ja näytelmäkäyttöön sopivaksi.

Tunneli yhdistää vierailijakeskuksen Tuorlan observatorioon.

Katso myös:


Palaa takaisin Tuorlan tähtitieteellinen seura ry:n vierailijakeskuksen sisääntulosivulle.