Rakentamisen hankesuunnitelma

Turun ammattikorkeakoulu, Rakennustekniikka, Tuija Nummela, 2005

0. HANKKEEN NIMI JA OSOITE

Tuorlan observatorion vierailijakeskus
Osoite: Väisäläntie 20, FI-21500 Piikkiö
Puhelinluettelon karttasivu 24 ruutu 86/9

1. HANKKEEN TARPEELLISUUS

1.1 Hankkeen lähtötiedot

Tuorlan observatorio sijaitsee Piikkiön kunnassa Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen naapurissa Laukkavuoren päällä lähellä Kaarinan rajaa; vanhaa ykköstietä 12 km Turusta itään. Nykyiseen muotoonsa observatorioalue on kehittynyt 1950 luvulta alkaen. Observatorion perustaja professori Yrjö Väisälä ehdotti Turun keskustan läheisyydessä, Iso-Heikkilässä, sijainneen tähtitornin siirtämistä Tuorlan tilalle. Tähtitornin lisäksi hän ehdotti luolalaboratorion rakentamista. Virallisesti Tuorlan observatorio perustettiin vuonna 1952.

1.1.1 Väestö, kohderyhmä ja käyttö

40 km säteellä suunnitellusta vierailijakeskuksesta asuu noin 320000 henkilöä. Tällä hetkellä observatoriossa käy vuosittain noin 2000 - 3000 henkilöä. Kävijät ovat pääosin koululaisia, yhdistys- ja yritysryhmiä. Yleisötilaisuuksia on järjestetty yhden kerran vuonna 2004. Avoimien ovien päivänä kävijöitä oli noin 1000 henkilöä. Hankkeen kohderyhmille ja muille matkailualan yhteistyötahoille on tehty kävijäkysely, josta on laadittu erillinen raportti.

1.1.2 Liikenne ja pysäköinti

Tuorlan observatorion henkilöliikenneyhteydet ovat hyvät. Itään mentäessä Piikkiön keskustaan on matkaa 4.5 km, Paimioon 15 km, Saloon 40 km ja Helsinkiin 150 km. Länteen mentäessä Kaarinan keskustaan on matkaa 3.5 km ja Turkuun 12 km. Tuorlaan ei ole joukkoliikenneyhteyttä. Lähimmät bussireitit kulkevat Helsingintiellä, josta on noin 0.5 km kävely observatorioon. Observatorioon johtaa kapea hiekkapintainen tie, joka on osittain vanhaa suojeltua Kuninkaantietä. Tie ei ole teknisiltä ominaisuuksiltaan riittävä liikennemäärän ja bussiliikenteen lisääntyessä.

Observatoriolla on 30 autopaikkaa, jotka ovat pääosin henkilökunnan käytössä. Tuorlan maaseutuoppilaitoksen alueella on majatalon parkkipaikalla 30 autopaikkaa, jotka on todettu riittämättömiksi.

2. TOIMINNAN KUVAUS JA LAAJUUS

Tuorlan observatorio on Turun yliopiston erillislaitos, jonka tehtävänä on suorittaa tähtitieteen tutkimusta ja antaa alaan liittyvää koulutusta yhteistyössä yliopiston fysiikan laitoksen kanssa.

Laukkavuorelle valmistuivat 1950-luvulla seuraavat rakennukset:

tähtitorni; 15 m korkea
luolalaboratorio; yhteispituus 120 m, tilavuus 1100 m³
luolaston huoltorakennus, kerrosala 461 m²
laitosrakennus, kerrosala 357 m²
punainen torni
lisäksi kylmiä rakennuksia 13 kpl. yht. kerrosala 419 m²

Myöhemmin valmistuneet rakennukset:

laitosrakennus vaihe II, kerrosala 508 m², vuonna 1988
laitosrakennuksen laajennus, kerrosala 462 m², vuonna 2002
peilien hiontahalli, kerrosala 408 m², vuonna 2003

Nykyiset rakennukset ovat tutkimus- ja koulutustoiminnan käytössä eikä niihin ole suunniteltu näyttely- ja yleisötiloja. Olemassaoleviin tiloihin ei ole mahdollista sijoittaa nykyistä enempää vierailu- ja esittelytilaisuuksia eikä niitä voida edes osittain käyttää vierailijakeskuksen toimintoihin, esittelykierroksia lukuunottamatta.

3. HANKKEEN PERUSTIEDOT

3.1 Sijainti

Kunta  Piikkiö
Kylä   Hulkkis-Tuorla
Tila   määräala Hulkkis-Tuorlan tilasta
RN:o   1:10

3.2 Kaavatilanne

Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Alueelle on vahvistettu seuraavat kaavat:

Varsinais-Suomen vaiheseutukaava 1 (VN 21.2.1985)

seutukaava 2 (VN 3.4.1986)

taajamaseutukaava (YM 7.10.1988)

täydennyskaava (YM 17.7.1991).

Edellä mainituissa kaavoissa alue on merkitty tunnuksella P 060, palvelujen ja hallinnon alue.

Lisäksi alueelle on vahvistettu keskustan osayleiskaava (kunnanvaltuusto 15.11.1999), alue on maininnalla PY/S, julkisten palveluiden ja hallinnon alue.

Alueelle rakennettaessa tarvitaan suunnittelutarveratkaisu ennen rakennusluvan hakemista.

3.3 Hallinto

Tuorlan observatorion alueen omistaa Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöt ovat valmiit keskustelemaan vierailijakeskuksen tarvitseman alueen vuokraamisesta keskuksen organisaatiolle.

3.4 Hankkeen koko

Vierailijakeskustoiminta edellyttää uudisrakentamista, joka voidaan sijoittaa alueen itäpuolelle lähelle Raadelman aluetta tai osittain kallioon luolalaboratorion viereen.

Tilaohjelmassa vierailijakeskuksen tilantarve on 715 m², joka sisältää 12 m² väestönsuojan. Maan päälle rakentamisen tavoitehinta-arvio on 2247000 €, kalliorakentamisen tavoitehinta-arvio on 2522000 € ja irtaimistokustannukset ovat 444500 € ja toiminnankäynnistämiskustannukset ovat 175000 €. Hankkeen kokonaiskustannusarvio maan päälle rakennettaessa on 2866500 € ja kalliorakentamisessa 3141500 €. Kohdassa 5. Kustannukset on tarkempi selvitys kustannusten muodostumisesta.

4. TILAOHJELMA JA MITOITUSPERUSTEET

4.1 Resurssit ja synergiat

Observatorion naapurissa on Tuorlan maaseutuoppilaitos, jonka ensisijaisena tehtävänä on tuottaa maatila-, puutarha-, metsä- ja luontoalan koulutusta. Koulutus tapahtuu toimivalla maatilalla, joka luo puitteita myös matkailulle. Alueella toimii Tuorlan majatalo, joka tarjoaa majoitus-, ruokailu- ja kokouspalveluja sekä järjestää oheispalveluja kuten luontoretkiä. Yhdessä kolmikko tarjoaa alueellisesti vahvan kiinnostuksen kohteen ja palvelujen tarjoajan.

Tuorlan maaseutuoppilaitoksen ja majatalon yhteistyönä alueella on järjestetty useita tapahtumia vuosittain. Tällaisia tapahtumia on ollut mm. Kantri (2002) ja Kurkistus maalle (2003, 2004). Näiden tapahtumien yhteydessä observatoriolle on järjestetty opastettuja esittelykierroksia. Esittelykierroksiin on ollut osanottajia noin 200/tapahtuma. Muunlaisessa markkinoinnissa observatorio ei ole voinut olla mukana, koska tilat ovat olleet yleisötapahtumiin riittämättömät. Observatoriossa on järjestetty kerran kokeilumielessä avointen ovien päivä, joka osoitti käytännössä tilojen riittämättömyyden yleisötapahtumiin. Toisaalta tilaisuus vahvisti käsitystä, että kiinnostus tähtitieteeseen on laaja.

Tuorlan observatorion pitkä perinne tähtitieteen saralla on luonut alueelle monipuolisen ja laajan tietämyksen, johon käy vuosittain tutustumassa noin 2000-3000 henkilöä. Kävijämäärää ei pystytä enää kasvattamaan nykyisissä olosuhteissa muun toiminnan kärsimättä. Vierailijaryhmät olisivat myös kiinnostuneita näkemään ja kokemaan enemmänkin kuin harrastetoiminnan puitteissa on ollut mahdollista heille tarjota. Vierailijakeskus tarjoaa huolella suunniteltuja ja mielenkiintoisella tavalla esitettyjä tietopaketteja tähtitieteestä ja Tuorlan observatoriosta. Tietopaketteja voidaan hyödyntää matkailun lisäksi myös koululaitokselle tarjotuissa palveluissa antamalla tarvittavaa tähtitieteen opetusta. Matkailun ja opetuksen yhdistämisellä luodaan toimintojen keskittymä yhteistyössä maaseutuoppilaitoksen ja majatalon kanssa, mikä lisää alueen kiinnostavuutta. Tuorlan observatorion vierailijakeskuksen sijoittuminen tähän ympäristöön on luontevaa ja palvelee niin alueella toimijoita kuin vierailijoitakin.

Esimerkkejä yhteistoiminnasta:

puhelinpalvelu, neuvonta/varausjärjestelmä
yhteiset yleisötilaisuudet
yhteinen markkinointi
yhteiset kokous- ja oheispalvelut
yhteinen parkkipaikka.

4.2 Tilojen sijoittuminen

Hankesuunnitelmassa tarkastellaan tilojen sijoittamista uudisrakennukseen alueen Raadelman puoleiselle sivulle sekä tilojen sijoittumista osittain kallioon nykyisen luolaston viereen. Hankesuunnitelmassa on liitteenä kartta, jossa esitetään uudisrakennuksen sijaintivaihtoehdot ja parkkipaikkojen sijainnit. (LIITE 1)

4.2.1 Maan päälle rakentaminen

Nykyisen hiekkapintaisen tien (tulosuunnasta) vasemmalla puolella vähän ennen mäen huippua on tasaisempi alue, johon sopivat uudisrakennus ja piha-alue. Piha-alueelle tulisi vain bussilla saapuvien vierailijoiden jättämismahdollisuus ja pieni paikoitusalue. Varsinainen paikoitusalue olisi tulotien varressa.

Nykyiset vesi- ja viemäri- sekä lämpölinjat tulevat alueelle maaseutuoppilaitoksen suunnasta. Lähin linjaus on vanhan laitosrakennuksen seinustalla. Näiden jatkaminen vaatii louhintatöitä. Tällä hetkellä lämpö tuotetaan maaseutuoppilaitoksen lämpökeskuksessa hakkeella. Lämpömäärä on ollut riittävä verkoston virtausten tasapainotuksen jälkeen. Vesi- ja viemäriverkostot ovat nykyiseen tarpeeseen riittävät. Piikkiön kunta on suunnitellut vesijohdon rakentamista Helsingintien ja Turku-Viipurin tien risteyksestä noin 500 m etäisyydeltä kohti Kaarinan vesiverkostoa. Suunniteltu johto kulkee lähellä uudisrakennusta olevalla pellolla.

4.2.2 Kalliorakentaminen

Luolalaboratorio kulkee läpi Laukkavuoren ja siinä on neljä poikittaista tilaa. Pohjoisen suuaukon vasemmalta puolelta louhitaan kalliorinne samaan tasoon kuin nykyisen suuaukon kohdalla. Kuitenkin niin, että hiekkatien puolelta luiskataan nykyisen kallion tasoon. Uusi luolasto louhitaan vanhan viereen niin, että saadaan kulkuyhteys 1988 valmistuneeseen laitosrakennukseen. Näin muodostuu myös poistumistiemahdollisuus.

Arvioitu louhinnan (keskikorkeus 4.5 m) määrä tilojen rakentamista varten on 2600 m³, kun planetaario/auditorio on kallion ulkopuolella. Lisäksi tulee kallion tasauslouhinta pohjoisen suuaukon tasoon sekä yhdyskäytävä laitosrakennukseen.

Kalliotutkimuksia ei ole tässä vaiheessa tehty. Kalliotutkimuksilla on selvitettävä ennen suunnittelun jatkamista kallion laatu ja rakenne sekä kallion pohjoispuolen maaperäolosuhteet, jotta luolasto ja siihen liittyvät kallion ulkopuoliset rakenteet voidaan luotettavasti suunnitella. Hankesuunnitteluvaiheessa on ajatuksena ollut, että tilojen lattiataso on olemassaolevan luolaston tasossa. Mikäli kalliotutkimuksissa todetaan tarve lattiatason alentamiseen tulee tutkia myös pohjavesiolosuhteet. Tutkimustyö aloitetaan rakennusgeologisella kartoituksella ja tarvittaessa täydennetään seismisellä refraktioluotauksella.

Olemassaolevaan luolastoon on johdettu vesi-, viemäri ja lämpölinjat. Linjojen jatkaminen uuteen luolastoon on tarkoituksenmukaista.

4.2.3 Parkkipaikka

Maan päälle rakennettaessa lähipaikoitus on uudisrakennuksen vieressä, johon mahtuu noin 15 henkilöautoa. Lisäparkkipaikka sijaitsee tulotien varressa noin 30 m matkalla nykyisestä suuaukosta molempiin suuntiin. Parkkipaikan rakentaminen vaatii vanhan irtolouhoksen poiskuljettamisen. Tähän mahtuu kaksi bussipaikkaa ja 17 henkilöautopaikkaa.

Kalliorakentamisvaihtoehdossa lähipaikoitus tulisi nykyisen pohjoisen suuaukon oikealle puolelle ja vaatii samat toimenpiteet kuin edellä. Lähipaikoitusalueella on 15 henkilöautopaikkaa. Lisäpaikoitusalue tulisi maaseutuoppilaitoksen omistamalle peltoalueelle välittömästi ent. tilanhoitajan asunnon länsipuolelle. Uudelle parkkipaikalle rakennettaisiin tulotie, joka alkaisi Tuorlaan tulotieltä läheltä vanhan ykköstien liittymää. Parkkipaikalta ohjataan jalankulkijat suoraan vierailijakeskukseen ja majataloon. Bussipaikoitus sijaitsee lisäparkkipaikalla ja tästä syystä tarvitaan bussien kääntymispaikka, joka rakennetaan käyttäen osittain nykyistä hiekkatietä. Varsinainen kääntöpaikka on mäen laella.

4.3 Hankkeen laajuus

Tilaohjelman ja mitoitusperusteiden pohjana on vierailijakeskuksen tilantarve. Liitteenä on molemmista vaihtoehdoista huonetilakaavio. (LIITTEET 2 ja 3)

Tilaohjelman kokonaislaajuus on 715 m², joka jakaantuu esitetyn taulukon mukaisesti.

Tilaohjelmataulukko

4.3.1 Näyttelytilat

Vierailijakeskuksen Väisälä-näyttelyä varten on tilaohjelmassa 60 m² ja Euroopan eteläisen observatorion eli ESO-näyttelylle 50 m² sekä yhteistila vaihtuville näyttelyille ja kokouskäyttöön 25 m². Hyötyala yhteensä 135 m².

Väisälä-näyttely pohjautuu akateemikko Yrjö Väisälän elämäntyön esille tuomiseen. Väisälä oli tähtitieteilijä, geodeetti ja optiikan erikoisasiantuntija. Hän kehitti edistyksellisiä tutkimuslaitteita ja -menetelmiä, teki runsaasti havaintoja erityisesti asteroideista ja valmisti lukuisia teleskooppien peilejä ja muuta optiikkaa. Väisälän elämäntyön lisäksi esitellään Tuorlan observatorion historiaa.

Euroopan eteläinen observatorio on erittäin tärkeä osa suomalaista tähtitiedettä tulevaisuudessa. Suomi liittyi järjestön täysjäseneksi vuonna 2004 ja sai siten mahdollisuuden käyttää maailman suurimpia teleskooppeja sekä osallistua suunnitteilla olevien jättiläisteleskooppien valmistamiseen. ESO:n teleskoopeilla on tehty erittäin merkittäviä havaintoja maailmankaikkeudesta lähialueilta sen kaukaisimpiin kohteisiin asti. Tärkeimpiä tutkimustuloksia sekä ESO:n merkittävimpiä tutkimuslaitteita on tarkoitus olla pysyvästi esillä. Samassa yhteydessä on uusimmilla tuloksilla karttuva tietokanta ESO:n laitteilla tehtyjä tutkimuksia.

Vaihtuvissa näyttelyissä kerrotaan ajankohtaisia tähtitieteen tapahtumia. Esimerkiksi komeettojen (eli pyrstötähtien) ilmaantumisia, Merkuriuksen tai Venuksen siirtymistä auringon kiekon yli, auringon- ja kuunpimennykset, toisille planeetoille laskeutuvien luotaimien ja merkittävien tutkimustulosten esilletuominen.

4.3.2 Luento- ja esitystilat

Tilaohjelmaan sisältyy planetaario 100 henkilölle. Planetaariokuvun korkeus on 5 m ja tämän lisäksi tulee huonekorkeus 3 m ja hyötyala 78.5 m². Tilan käyttö vaatii katsomotyyppisen vinon lattian. Planetaariotilan ympäri rakennetaan noin 2 m levyinen ympyrän mallinen tila, jonka ala on 71.5 m². Planetaario ja "rengas" muodostavat auditorion, joka on 120 henkilölle. Tila sisältää myös planetaarion ja auditorion teknisen tilan. Planetaario/auditorio-osan kokonaiskorkeudeksi tulee noin 11 m rakenteineen. Kallioreunan korkeus on noin 9 m, josta syystä planetaario/auditorio-osa joudutaan perustamaan tavanomaista alemmas. Alapohjan ja huonetilan alaosan kosteudeneristykseen ja kuivatukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Lasten tähtinurkkaus ja tietokonenurkkaus sijoitetaan erilliseen tilaan lähelle kahviota, mutta kuitenkin niin, että toimintojen erilaiset luonteet eivät häiritse toisiaan.

4.3.3 Aula- ja kahviotilat

Sisääntuloaula kokoaa ja vastaanottaa vierailijat. Aulan välittömässä yhteydessä on vastaanotto/lipunmyynti, josta on myös yhteys kahvion myyntitilaan. Aulan läheisyydessä ovat myös WC-tilat ja vaatesäilytys. Aulaa voidaan käyttää myös pienimuotoisten näyttelyiden sijoittamiseen. Aula sijoittuu siten, että sieltä käsin on helppo hahmottaa sisätila ja ohjata vierailijat haluamiinsa kohteisiin. Aulan tehtävänä on toimia myös erilaisten tapahtumien ja tilaisuuksien monikäyttötilana, jossa voidaan järjestää esim. ruokailu, ryhmätyöskentelypisteitä tai yritys/yhdistysesittelyitä.

Kahvioon tulee 50 asiakaspaikkaa. Kahvion myynti/keittiö tilat mitoitetaan vain kahviotoimintaan. Ruokailutilaisuuksia varten tilataan valmiit ruoat ja tarjoilu esim. majatalosta.

4.3.4 Työ- ja varastotilat

Keskuksen aukioloajan hiljaisia aikoja varten on tilat suunniteltu niin, että yksi henkilö voi hoitaa vastaanoton/lipunmyynnin ja kahvion. Vastaanottoon varataan valvontaa varten laitetila ja tästä tapahtuu myös lipunmyynti. Toimistotilat (15 m²) ovat kahdelle henkilölle ja sosiaalitilat (10 m²) kolmelle henkilölle. Näyttelyn rakentamista ja huoltoa varten on 35 m² tila, joka toimii myös koululaisryhmien työpajatilana. Väestönsuoja toimii varastona (12 m²). Siivousta varten on varattu 5 m² huonetila.

4.3.5 Tekniset tilat

Lämmönjakohuone, sähkö- ja puhelinkeskus sekä IV-konehuone ovat yhteensä 25 m². Kalliorakentamisvaihtoehto vaatii erillisen savunpoistojärjestelmän.

5. KUSTANNUKSET

5.1 Rakennuskustannukset

Rakentamisen tavoitehinta-arviot on laadittu Talonrakennuksen Kustannustieto 2004 Haahtela-kehitys Oy:n TAKU-kustannusohjelmalla.

Maan päälle rakentamisen hankintahinta on 3613 €/m² (ALV 22%) ja yhteensä 2247000 €. Kalliorakentamisen hankintahinta on 4055 €/m² (ALV 22%) ja yhteensä 2522000 €. Molemmista vaihtoehdoista on esitetty liitteissä tilaluettelo, hankintahinta hintaerittäin ja pääryhmittäin sekä hanketekijät. (LIITTEET 4 ja 5)

5.2 Irtaimistokustannukset

5.2.1 Näyttelylaitteet
Planetaario/auditorio:	planetaario (esim. Zeiss ZKP3 EXW)	350000 €
	kiinteä dataprojektori	3500 €
	tietokone, piirtoheitin	2500 €
	videokonferenssilaitteisto	12000 €
	audiojärjestelmä	3000 €

Muut esittelylaitteet:	kannettava tietokone esittelyjä varten	1500 €
	kevyt dataprojektori esittelyjä varten	2000 €
	piirtoheitin kokoustilaan	500 €
	tietokoneet yleisökäyttöön, 4 kpl	5000 €
	tietokoneet näyttelykäyttöön, 3 kpl	3000 €

Toiminnan ylläpitolaitteet:	toimistotietokone	1400 €
	WWW-palvelin	3400 €
	julistetulostin	5000 €
	A3-värilasertulostin	6000 €
	A3-värimustetulostin	1000 €
	kannettava tietokone materiaalin keräykseen ja valmisteluun	3000 €
	skanneri ja digikamera	3000 €
	tietokonevideoeditointivälineet	1500 €

Muut laitteet ja oheistuotteet:	tietokoneiden ohjelmistot	12000 €
	peilikaukoputki, CCD-kamera, linssikaukoputki, jalustat, tarvikkeet	14000 €
	puhelin ja puhelinvastaaja	250 €
	matkapuhelin ja lisävarusteet	450 €

5.2.2 Irtokalusteet
	Kahvio - 60 asiakaspaikkaa, valmistus/myynti	6500 €
	kokoustila - 10 asiakaspaikkaa	1000 €
	työpaja/varasto, siivous	1000 €
	lasten- ja ATK-nurkkaukset, aula	2000 €

Irtaimistokustannukset yhteensä		444500 €

5.3 Toiminnankäynnistämiskustannukset

näyttelymateriaali: esillelaitto, kuljetukset, varastointi yms.	25000 €
tietokonemateriaali: planetaario- ja multimediaesitykset, WWW	50000 €
palkat, suunnitelmat: projektipäällikkö, näyttelysuunn. jne.	100000 €
Toiminnankäynnistämiskustannukset yhteensä	175000 €

6. AIKATAULU JA RAHOITUS

6.1 Aikataulu

Hankeaikataulu on esitetty seuraavassa taulukossa:

6.2 Rahoitus

Hankkeen rahoitusmahdollisuuksista on tehty erillinen selvitys, jossa mainitaan mahdollisia julkisia rahoittajatahoja kuten Varsinais-Suomen liitto, TE-keskuksen eri osastot, lääninhallitus, EU, Finnvera sekä yksityiset tahot.

7. TOTEUTTAJAORGANISAATIO

Hankesuunnitteluvaiheessa toteuttajavastuussa on ollut Tuorlan tähtitieteellinen seura ry, jonka jäsenet ovat pääosin Tuorlan observatorion henkilöstöä. Jatkossa yhdistyksen rinnalle on tarkoitus perustaa yritys. Yhdistys ja yritys jakavat keskenään vastuun rahoituksen hankkimisesta ja toteutuksesta.

Liite 1

Kartta

1. Kalliorakentaminen

2. Kalliorakentaminen, lähiparkkipaikka

3. Kalliorakentaminen, yhteinen paikoitusalue Majatalon kanssa

4. Uudisrakennus maan päälle

5. Maan päälle rakennettaessa lisäpaikoitusalue