Edellisillan lennon peruuntumisen pettymys häviää aamukahdeksalta paikallista aikaa, kun oppilaat ja opettajat saavat eteensä täyttävän aamupalan Bella Vistan hotellissa. Listalla on ruokaa muroista makkaroihin ja kokkelista paahtoleipään. Tämän jälkeen siirryimme läheisen näköalamaiseman reunalle laskemaan fysiikan tehtäviä. Kiperien pulmien parissa vierähtikin tovi.
Kun tehtävät saatiin valmiiksi, jäi hetki vapaa-aikaa tutustua itse kaupunkiin, Puerto de la Cruziin. Me oppilaat lähdimmekin ryhmissä etsimään reittiä alas hotellihuoneen parvekkeelta havaittuun rantaan meren äärellä. Osa jäi nauttimaan hotellin uima-altaasta sekä aurinkotuoleista. Alhaalla vierailimme paikallisessa supermarketissa, joka onneksemme oli auki pyhäpäivästä huolimatta. Näin saimme ostettua vettä ja suolaista naposteltavaa pitääksemme nestetasapainon kunnossa.
Paikallistimme läheisen ravintolan, jonka sisäänheittäjä vakuutti antavansa meille parhaimman tarjouksen ruuasta: "Special offer, only for you!"
Kun tarjoilijalle selvisi meidän olevan suomalaisia, hän antoikin puolen euron alennuksen ruokajuomasta, joka tällä kertaa oli "cervezaa" eli olutta. Kylmä huurteinen virtasikin hanasta janoisten suihin palanpainikkeena. Tosin ruuasta ei jäänyt kovin hyvä maku suuhun huonon hinta-laatu-suhteen vuoksi.
Iltapäivällä lähdimme koittamaan onneamme uudestaan pohjoiselle lentokentälle, jonka uskoimme toimivan normaalisti pelkkien kotimaan lentojen vuoksi. Todellisuus oli kuitenkin toinen: ilo jäi lyhyeksi kun bussista noustuamme, lähtöselvityksen tehtyämme ja turvatarkastuksesta päästyämme lento olikin myöhässä. Selvisi, että lennonjohto lakkoili laittomasti palkanlaskun sekä työaikojen pidentämisen takia. Asia oli ymmärrettävissä: hiiltyisimmehän itsekin jos vuosittainen palkkatasomme laskisi kolmesta sadasta tuhannesta eurosta vaivaiseen kahteensataan tuhanteen. Hetken epätoivon jälkeen sisään asteli armeijan miehiä vaaleanvihreissä puvuissa, jotka myöhemmin selvisivät Kansalliskaartiksi, ja yhtäkkiä lentoliikenne alkoikin sujua taas normaaliin tapaan. Ilmeisesti joku espanjalainen oli kyllästynyt odottamaan ja ilmoittanut korkea-arvoisille auktoriteeteille lentokentän tapahtumista.
Pääsimme lentokoneeseen sisälle ja jäimme odottamaan. Jonkun ajan päästä kapteeni ilmoitti meille lennon myöhästyvän puolellatoista tunnilla "ilmaliikenteen ruuhkan takia". Kuitenkin hetkeä myöhemmin tuli uusi ilmoitus, jonka mukaan lähtömme tapahtuisi viiden minuutin sisällä. Selvästikin Kansalliskaarti oli päässyt lennonjohdon torniin asti. Viimeinkin lentokone nousi ja otimme suunnan kohti La Palman saarta. Ilo lentokoneessa nousi kattoon, ja jopa matkan aikana jaetut pähkinät maistuivat hyviltä, toisin kuin lentokoneruoka yleensä. Parissa kymmenessä minuutissa saavutimme La Palman ilmatilan ja lentokenttä paistoi koneen ikkunoista. Hetken päästä ja aivan muutamaa minuuttia ennen laskeutumista suuri turbulenssi alkoi ravistella konetta. Selvästi jokin oli vikana ja tämä vahvistui kurssin muutoksella. Kohta kuulutettiinkin liian voimakasta tuulta ja lentokoneen paluuta takaisin Teneriffalle. Tähän suuntaan jaetut pähkinät menettivät makunsa...
Ilta olikin väsynyt sekä pettynyt ja illallinen vaisu. Mauton hotelli Bella Vistan ruoka kruunasikin epäonnistuneen päivän.
