Kääpiögalaksit

Kääpiögalaksit ovat Linnunradan kaltaisia suuria galakseja huomattavasti pienempiä galakseja. Niissä on tyypillisesti vain miljoonia tai kymmeniä miljoonia tähtiä, suurten galaksien satojen miljardien sijaan. Kääpiögalaksit muodostavat useimpien galaksiryhmien ja -joukkojen pääosan, niiden kiertäessä jättimäisiä tovereitaan tai koko joukon yhteistä massakeskipistettä. Kääpiögalakseja on suurten galaksien tapaan monta eri alalajia.

Pallomaiset kääpiögalaksit

Pallomainen kääpiögalaksi (lyh. dSph englanninkielisen nimen Dwarf Spheroidal Galaxy mukaan) on muodoltaan jokseenkin pallomainen galaksi, joka on kooltaan selvästi suuria elliptisiä ja spiraaligalakseja pienempi. Tyypillisesti pallomaisissa kääpiögalakseissa on vain vähän kaasua ja tomua. Niiden tähtipopulaatiot ovat vanhoja eikä niissä esiinny tuoretta tähtienmuodostusta. Ne ovat myös yleensä hyvin himmeitä eikä niitä siten ole helppo havaita. Toistaiseksi pallomaisia kääpiögalakseja on löydetty vasta omasta Paikallisesta galaksiryhmästämme.

Elliptiset kääpiögalaksit

Elliptinen kääpiögalaksi (lyh. dE englanninkielisen nimen Dwarf Elliptical Galaxy mukaan) on läheistä sukua elliptiselle galaksille. Nämä muodoltaan ellipsiä muistuttavat galaksit ovat ominaisuuksiltaan hyvin paljon jättimäisten elliptisten galaksien kaltaisia ja niiden ajatellaan olevan ensimmäisiä maailmankaikkeuteen muodostuneita galakseja.

Epäsäännölliset kääpiögalaksit

Epäsäännöllinen kääpiögalaksi (lyh. dI tai dIrr englanninkielisen nimen Dwarf Irregular Galaxy mukaan) on muodoltaan epämääräinen, joko seurauksena törmäyksistä muiden galaksien kanssa tai lähiohituksista niiden kanssa, jolloin niiden painovoimavaikutukset väänsivät galaksin rakenteet epämääräisen muotoisiksi.